Erinomainen sijoitusvuosi Huhtamäen siivittämänä

Suomen Kulttuurirahaston omaisuuden käypä arvo oli toimintavuoden päättyessä noussut 1,62 miljardiin euroon. Hyvä tulos selittyy osakesalkun ja erityisesti säätiön suurimman omistuksen eli Huhtamäen osakkeen erinomaisella kurssikehityksellä.

Tilikauden ylijäämä oli 39,2 milj. euroa. Omaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 24,2 milj. euroa, joista käytettiin 3 milj. euroa maakuntarahastojen yleisrahastojen tukemiseen. Sijoitusten tuotto oli 22,2 % eli lähes 9 % yli vertailuindeksin.

Testamentteja ja lahjoituksia saatiin 7,5 milj. euroa. Näistä pääomalahjoituksia oli 7,2 milj. euroa ja apurahoihin osoitettuja toimintalahjoituksia 0,3 milj. euroa. Toimintavuoden aikana perustettiin 14 uutta nimikkorahastoa, kymmenen keskusrahastoon ja neljä maakuntarahastoihin. Säätiöllä oli 30.9.2016 kaikkiaan 826 rahastoa.

Maailmantalouden kasvu on toimintavuoden aikana ollut varsin vakaata, vaikka näkymiä ovatkin varjostaneet geopoliittiset riskit Lähi-idässä, terrori-iskut ja pakolaisvirrat Euroopassa sekä erityisesti pelot Kiinan talouden rakennemuutoksesta ja maan nopeasta velkaantumisesta. Ison-Britannian EU-eroa puoltavan kannnan voitto ns. ”Brexit”-äänestyksessa oli järkytys sijoitusmarkkinoille, mutta siitä toivuttiin yllättävän nopeasti. Tosin Ison-Britannian EU-eron vaikutuksia Euroopan talouteen ja erityisesti yritysten investointipäätöksiin on vielä vaikea arvioida. Eroneuvottelut kestävät ainakin kaksi vuotta, ja prosessin ennakoidaan olevan vaikea.

Länsimaiden talouskasvua on tukenut kevyt rahapolitiikka ja kuluttajien ostovoiman kasvu. Euroalueella kotimainen kysyntä on elpynyt työttömyyden vähentyessä. Yhdysvalloissa kotimainen kysyntä on kasvanut, työllisyys kohentunut ja palkkakehitys on ollut myönteinen. Myös kehittyvien markkinoiden kasvunäkymät ovat parantuneet, kun pitkään jatkunut raaka-aineiden hinnanlasku on päättynyt. Öljyn hinnan nouseminen helpottaa erityisesti öljyntuottajamaiden ahdinkoa.

Suomen talouden irrottautuminen taantumasta tapahtuu tuskallisen hitaasti. Kotimainen kulutuskysyntä kärsii kotitalouksien ostovoiman vaatimattomasta kehityksestä ja julkisen talouden leikkauksista. Rakennusinvestointien kasvu sekä varovaiset merkit viennin elpymisestä ovat rohkaisevia.

Kiinan talouteen liittyvät huolet aiheuttivat alkuvuonna voimakkaita hintaliikkeitä niin osake-, korko- kuin hyödykemarkkinoilla. Osakemarkkinoilla koettiin jyrkän ja nopean laskun jälkeen pohjakosketus helmikuussa, minkä jälkeen kurssit ovat syksyyn tultaessa Eurooppaa lukuunottamatta palautuneet alkuvuoden tasoille. Euroopan markkinoita ovat painaneet mm. huolet Italian ja Saksan pankkien riskinkantokyvystä. Joillakin keskeisillä osakemarkkinoilla kuten Yhdysvalloissa osakekurssit ovat nousseet kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle. Myös kehittyvillä markkinoilla kurssinousu on ollut voimakasta.

Korkomarkkinoilla lyhyet rahamarkkinakorot ovat painuneet negatiivisiksi. Valtionlainojen tuottotasot ovat jatkaneet laskuaan ja luottoriskillisten yrityslainojen tuottokehitys on ollut vahvaa yleisen korkotason laskiessa ja ns. luottoriskimarginaalien kaventuessa.

Kulttuurirahaston osakesijoitusten tuotto oli 33,2 % osakesalkun vertailuindeksin tuoton ollessa 18,5 %. Säätiön suurimman sijoituksen eli Huhtamäen kurssi nousi peräti 54,6 % ja Säätiön omistamien Huhtamäen osakkeiden markkina-arvo oli tilikauden päättyessä 497,6 milj. euroa.

Pitkien korkosijoitusten tuotto oli 7,2 % vertailuindeksin tuoton ollessa 9,1 %. Tuottoero selittyy pääosin alipainosta kehittyvien maiden lainamarkkinoilla. Säätiön muiden sijoitusten eli lähinnä pääomarahastojen tuotto oli 12,6 %. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 7,9 %.

Kotimaisten osakesijoitusten vastuullisuuden arvioimisessa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa, joka säännöllisin väliajoin tarkastaa Säätiön kotimaisen osakesalkun. Ulkomaisissa rahastosijoituksissa hyväksytään yhteistyökumppaneiksi vain sellaisia omaisuudenhoitajia, jotka toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi sekä ovat allekirjoit-taneet YK:n periaatteet "Principles of Responsible Investment (PRI)" tai muun vastaavan asiakirjan.

Kulttuurirahaston osalta suurimmat epävarmuudet liittyvät aikaisempien vuosien tapaan globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen. Poliittinen epävarmuus maailmalla on kasvanut USA:n loppuvuoden presidentinvaalien sekä keskeisten EU-maiden ensi vuodelle ajoittuvien parlamentti- ja presidentinvaalien johdosta. Sijoitusmarkkinoiden matala riskin hinnoittelu voi altistaa markkinat nopeille ja jyrkillekin korjausliikkeille, mikäli jokin negatiivinen tekijä realisoituu. Kulttuurirahaston omaisuus on hajautettu eri omaisuusluokkiin, ja pitkäaikaisena sijoittajana sillä on hyvä riskin- sekä kriisinsietokyky. Runsaiden kassavarojen ansiosta Säätiön budjetoitu menokehitys kestää tarvittaessa pitkäänkin jatkuvan kurssilaskun.