Satakunnan rahaston historiikki

Satakunnan rahasto on teettänyt juhlavuotensa kunniaksi Viisi Vuosikymmentä Vaikuttamista - Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959-2009 -tutkimuksen omasta merkityksestään maakunnassa.

Tutkimuksen tekijä on Turun yliopiston kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija Suvi Heikkilä. Tutkimus julkistettiin 16.12.2010 Porin yliopistokeskuksessa.

Humanistista näkökulmaa painottava teos ei ole tavanomainen historiikki. Siinä tarkastellaan rahaston eri vaikuttavuuden tasoja ja ulottuvuuksia apurahansaajan näkökulmasta, siten, että kutakin vuosikymmentä kuvaamaan on valittu yksi tapaustutkimus. Tämä tarkastelu pohjaa apurahansaajien kanssa käytyihin haastatteluihin, joista poimitut suorat lainaukset tuovat apurahansaajan ajatukset lähelle lukijaa. Lisäksi tutkimusta varten on haastateltu Satakunnan rahaston asiamiehiä ja hoitokunnan jäseniä sekä keskusrahaston henkilökuntaa.

Apurahansaajien haastattelut mahdollistavat subjektiivisten kokemusten kartoittamisen yksilön näkökulmasta. Niiden avulla on mahdollista selvittää, miten apurahansaaja itse näkee apurahansa suorat ja epäsuorat vaikutukset omalle uralleen. Haastattelujen kautta pystytään myös arvioimaan, ovatko vaikutukset alkuperäisen tarkoituksen mukaisia tai onko toimintaa mahdollista parantaa.

Esimerkkinä apurahan kerrannaisvaikutuksista on mm. Pori Jazz -festivaali, jota Satakunnan rahasto tuki 2000 markalla vuonna 1965. Apurahan turvin järjestettiin pienimuotoinen kaksipäiväinen jazzkarkelo, joka on vuosi vuodelta laajentunut yhdeksi maailman merkittävimmäksi jazzmusiikkifestivaaliksi. Pori Jazz osoittaa, millä tavoin apuraha voi kasvattaa kulttuurista ja yhteisöllistä pääomaa ja miten laajalle leviävää voi alkusysäyksen vaikuttavuus olla.

Apurahan tärkein tehtävä on ollut hankkeiden rahoittaminen. Apurahansaajat kokivat rahallisen avun myös tunnustuksena ja kannustuksena. Kuvataiteilijat kokivat rahaston alkuvuosina vuosijuhlan yhteydessä järjestämät Satakuntalaisen taiteen näyttelyt jopa rahallista tukeakin tärkeämpinä. Tosin apurahatkin olivat tuolloin vaatimattomampia. 1980-luvulle tultaessa Satakunnan rahaston kulttuuritoiminta jäi pois, eikä näyttelyjä enää järjestetty. Tämän jälkeen rahasto on keskittynyt vaikuttamaan maakunnan kulttuuriin pääasiallisesti apurahojen jakamisen kautta. Tämän rahaston tärkeimmän tehtävän rinnalle on viime vuosina noussut yhteistyön tärkeys satakuntalaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Tältä pohjalta on käynnistetty hankkeita, joiden toteuttaminen jää paikallisten osaajien tehtäväksi. Heitä aktivoimalla uskotaan saatavan aikaan mahdollisimman suuri hyöty.

Lyhennelmän voi lukea täältä.

Heikkilä, Suvi: Viisi vuosikymmentä vaikuttamista - Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto 1959-2009 2010. Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitoksen julkaisuja X XIV. Pori.