Aineellista ja henkistä tukea kielivähemmistöille

Suomen Kulttuurirahasto on vuosina 2006-2016 tukenut noin 3,9 miljoonalla eurolla suomalais-ugrilaisia vähemmistökansoja niiden kielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Useat erilliset hankkeet ovat kattaneet lähes kaikki Lapissa ja Venäjällä asuvat pienet sukukielemme.

Rahoituksella tehosttiin siihenastista työtä ja käynnistettiin uusia hankkeita. Aineellinen ja henkinen tuki on vahvistanut vähemmistöjen identiteettiä ja rohkaissut niitä itse toimimaan kulttuurinsa säilyttämiseksi.

Vähemmistökielinen varhaiskasvatus Inarissa

Kulttuurirahasto on 1990-luvulta lähtien tukenut inarinsaamenkielistä päivähoitoa eli ns. kielipesiä. Kielipesiä on menestyksellisesti käytetty häviämisvaarassa olevien kielten elvyttämiseen Uudessa Seelannissa ja Pohjois-Amerikassa. Kielipesään tuleva lapsi ei yleensä osaa vähemmistökieltä, koska sitä ei enää puhuta perheessä. Muutamassa kuukaudessa kielitaito alkaa karttua. Tavoitteena on parhaimmillaan äidinkielen veroinen kielitaito.

Inarinsaamen puhujia on nykyisin runsaat kolmesataa. Vuonna 1997 alle 40-vuotiaita kielenpuhujia oli vain kourallinen. Kulttuurirahaston ja Suomen valtion yhteistyöllä kielipesien määrä Inarissa ja Ivalossa on noussut kolmeen, ja niissä on kasvanut yhteensä noin 80 lasta. Samalla kielen käyttö perheissä on lisääntynyt.

Lisäksi Kulttuurirahasto tuki 2009-2010 täydennyskoulutuskurssia, jonka aikana 17 työikäistä opiskelijaa (mm. opettajia ja lastenhoitajia) hankki inarinsaamen taidon vanhempien äidinkielisten puhujien opastuksella. Kulttuurirahasto on tukenut myös kolttien kielen ja kulttuurin säilyttämistä sekä vuodesta 2012 Helsingissä asuvien saamelaisten toimintaa.

Varhaiskasvatus Venäjällä

Vuosina 2008-2016 Kulttuurirahasto rahoitti ja yhdessä Suomi-Venäjä-Seuran kanssa organisoi hanketta, jossa vietiin kielipesiä koskevaa asiantuntemusta Venäjän varhaiskasvatusjärjestelmän käyttöön. Karjalan tasavallassa sekä muilla suomalais-ugrilaisten kansojen alueilla järjestettyihin seminaareihin on osallistunut satoja lastentarhanopettajia, virkamiehiä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita.

Hankkeen tuloksena Venäjän eri alueille, mm. Karjalaan, Hanti-Mansiaan, Udmurtiaan, Komiin ja Marinmaalle on tähän mennessä perustettu yhteensä noin 60 kokonaan tai osittain omalla kielellä toimivaa päiväkotiryhmää. Kulttuurirahasto rahoitti ainoastaan opettajien koulutusta, ei itse päiväkoteja. Toistaiseksi kyse on ollut kokeiluista, ja kysymys vähemmistökielisen varhaiskasvatuksen laajemmasta toteuttamisesta Venäjän Federaation alueella ovat edelleen auki.

Kulttuurirahasto on tukenut myös Karjalan Kielen Seuran toimintaa Suomessa ja Venäjällä sekä Lyydiläistä seuraa lyydiläisen kulttuurin ja murteiden elvytyksessä.

Hankkeen oma verkkosivu www.finnougr-dou.org toimii hankkeen sisällöistä tiedottamisen kanavana sekä alueiden välisen verkoston kanssakäymisen foorumina.

Vienankarjalaisen rakennustaidon  säilyttäminen

Juminkeko-säätiö on Kulttuurirahaston tuella elvyttänyt vienankarjalaista rakennusperinnettä Paanajärven ja Haikolan kylissä restauroimalla vanhoja rakennuksia ja pystyttämällä uusia. Näin paikallisille asukkaille on luotu elinkeinoja talojen, saunojen ja veneiden tuotannossa sekä kulttuurimatkailussa, mikä vähentää tarvetta muuttaa kylistä kaupunkeihin.

Juminkeko-säätiö koordinoi vuosina 2013-2014 myös miljoonan euron hanketta etnokulttuurikeskusten luomiseksi Karjalan tasavaltaan. Rahoitus tuli osin Suomen Kulttuurirahastolta ja Karjalan kulttuuriministeriöltä, pääosin Euroopan unionin ENPI-ohjelmasta (European Neighbourhood and Partnership Instrument).

Museot kulttuuriperinnön säilyttäjinä

Museoiden mahdollisuutta identiteetin edistäjänä ja luojana haluttiin hyödyntää M. A. Castrénin seuran ja Kulttuurien museon toteuttamassa kulttuuriperintöhankkeessa vuosina 2007-2010. Huomio kohdistettiin ensisijaisesti venäjänkielisessä ympäristössä asuviin marilaisiin, udmurttilaisiin ja mordvalaisiin kaupunkilaisnuoriin. Museoissa tapahtuvaa monikulttuurisuuden ja kansallisen perinnön opetusta tuettiin järjestämällä seminaareja ja toteuttamalla yhteinen kiertonäyttely. Vuosina 2008-2010 hanke laajeni Siperiaan.

Julkaisutoiminnan koulutusta

Karjalassa, Marissa ja Komissa kehitettiin ammattikorkeakouluopetusta ja pienkustantamojen toimintaa käynnistämällä moniammatillisia julkaisukoulutusohjelmia. Lähi- ja etäopiskelussa perehdyttiin mm. kustannus- ja julkaisutoiminnan perusteisiin, julkaisuprosessin ja tekijänoikeuksien hallintaan sekä markkinointiin ja välitykseen.

Lisätietoja:
Yliasiamies Antti Arjava, Suomen Kulttuurirahasto, puh. (09) 6128 1234, etunimi.sukunimi@skr.fi