Suomen Kulttuurirahaston teettämä laaja kyselytutkimus kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta.

Suosituimpia kulttuuri- ja taidekohteita ovat elokuvat, museot ja teatteri. Kaksi kolmesta suomalaisesta on käynyt näissä viimeisten kahden vuoden aikana vähintään kerran. Harvemmin vieraillaan oopperassa ja kansanmusiikkiesityksissä, mutta niissäkin on joskus käynyt noin puolet suomalaisista.

Taiteen tehtävistä yksimielisimmin tärkeänä pidetään viihdytyksen ja lohdun tuomisen arkeen. Korkealle tärkeydessä nousevat myös esteettisten kokemusten tuottaminen ja ihmisten yhdistäminen yhteisten kokemusten kautta. Monet muutkin tehtävät, kuten yhteiskunnan epäkohtien kritisointi, saavat merkittävää kannatusta.

Tulot eivät määrää kulttuurinkulutuksen aktiivisuutta

Yli kaksi miljoonaa suomalaista (44 % vastaajista) pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen.

Aktiiviset suurkuluttajat (6 % vastaajista) käyvät useita kertoja vuodessa sekä populaari- että korkeakulttuurin kohteissa ja tilaisuuksissa. Ryhmään kuuluvia löytyy tasaisesti kaikista väestöryhmistä, mutta keskimääräistä enemmän heitä on naisten, akateemisen tutkinnon suorittaneiden, ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Kulttuurin kuluttaminen on muuta väestöä vähäisempää niillä, jotka samaistuvat työväenluokkaan. Puolueista perussuomalaisten äänestäjille kulttuurilla onkin pienin merkitys. Tärkeintä kulttuurilaitosten tarjonta on vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjille.

Ansiot korreloivat vain vähän kulttuurinkulutuksen runsauden kanssa. Selvä enemmistö vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että taidetta tulee tukea verorahoista, jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista myös vähävaraisille. Kaikki väestöryhmät tukevat tasaisesti näkemystä, että taiteilijoiden rahoitusta ei tulisi jättää vain taiteen ammattilaisten päätettäväksi.

Miesten ja naisten kulttuuriasenteissa on eroja

Naiset käyvät aktiivisemmin erilaisissa kulttuuririennoissa, ja erityisesti teatterista ja taidenäyttelyistä he nauttivat selkeästi miehiä useammin. Naisten kulttuuriharrastusta haittaavat erityisesti käytännölliset seikat, kuten pitkät matkat, liian kalliit pääsymaksut tai sopivan seuran puute. Miesten osallistumista estävät enemmänkin omiin mieltymyksiin liittyvät syyt: muut harrastukset ovat tärkeämpiä, kiinnostus taidetta ja kulttuuria kohtaan puuttuu kokonaan tai kulttuuritarjontaa ei koeta itseä kiinnostavaksi.

Eri ikäryhmien väliset erot ovat tutkimuksessa maltillisia. Iäkkäämmät vastaajat käyttävät ns. korkeakulttuurin tarjontaa (taidenäyttelyt, teatterit, museot jne.) hieman nuorempia useammin, kun taas elokuvien osalta kiinnostus kasvaa johdonmukaisesti nuoruuden suuntaan. Nuoret näkevät muuta väestöä useammin, että yhteiskunnallisten epäkohtien nostaminen esille on ainakin melko tärkeä taiteen tehtävä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, minkälainen kulttuurijournalismi kiinnostaa eri ihmisiä. Painetut sanomalehdet ja televisio ovat kaikissa ikäryhmissä suosituimmat kanavat, joiden kautta kulttuurista halutaan saada tietoa. Nuoret nojaavat näkyvästi myös median verkkosivuihin tai mobiilisovelluksiin, sosiaaliseen mediaan ja kulttuurilaitosten verkkosivuihin.

Millaisesta taiteesta suomalaiset ovat vaikuttuneimpia?

Vastaajien tuli myös arvioida 32 ennalta nimettyä suomalaista taiteilijaa sen mukaan, missä määrin he ovat vaikuttuneita näiden työstä ja teoksista. Tutkimukseen valitut taiteilijat edustivat luovaa sävel-, kuva- ja sanataidetta viimeisen sadan vuoden ajalta.

Listalta puuttui merkittäviä taiteilijoita, koska tarkoituksena ei ollut laittaa taiteilijoita paremmuusjärjestykseen vaan selvittää, miten hyvin suomalaiset tuntevat eri taidemuotoja eri ajoilta ja mitä he näistä ajattelevat. Nimien kautta vastaajien oli helpompi ottaa kantaa tyylisuuntiin kuin jos ne olisi yritetty kuvata sanallisesti. Valtaosa suomalaisista ilmoittaa olevansa vaikuttunut taiteilijoista, jotka kuuluvat kansallisten klassikkojen ryhmään. Tällaisia taiteilijoita ovat Jean Sibelius, Tove Jansson, Väinö Linna, Eino Leino, Mika Waltari, Albert Edelfelt, Helene Schjerfbeck, Oskar Merikanto – ja Juice Leskinen.

Monet arvostetut nykytaiteen edustajat jäävät vaikuttavuuslistan tyveen, mm. Henriikka Tavi, Eija-Liisa Ahtila, Magnus Lindberg, Elina Brotherus ja Pekka Jylhä. Osittain syynä on näiden taiteenalojen ohut kosketuspinta yleisöön ja siten heikko tunnettuus. Heidänkin tuotannostaan on silti vaikuttunut yli 100 000 suomalaista.

Taiteilijoiden tunteminen on yhteydessä ikään ja koulutustasoon: pääsääntöisesti tunteminen lisääntyy iän myötä, ja akateemisesti koulutetut ovat parhaiten perillä eri taiteilijoista. Tiettyjen taiteilijoiden tuotanto tunnetaan kuitenkin iästä tai koulutuksesta riippumatta. Näihin lukeutuvat esimerkiksi Jean Sibelius, Väinö Linna, Sofi Oksanen, Juice Leskinen ja Ville Valo.

Arvostuseroja mm. puoluekannatuksen mukaan

Aktiivisiksi luokiteltavat kulttuurin kuluttajat arvostavat lähes kaikkia taiteilijoita enemmän kuin passiiviset kuluttajat. Tämä pätee sekä suuren että pienen yleisön tyylisuuntiin.

”Aktiiviharrastajien ryhmä vain on lähes kaikesta innostuneempi”, yliasiamies Antti Arjava kommentoi. ”Yksittäisten ihmisten arvostukset tietenkin voivat vaihdella paljon, mutta sellaista tyylisuuntaa ei löytynyt, jota suuri enemmistö ihailisi ja harrastajien ydinjoukko systemaattisesti väheksyisi.”

Nuoret tuntevat taiteilijoita keskimääräistä heikommin. Monien koko kansan keskuudessa tunnettujen taiteilijoiden tuotanto (Katri Helena, Laila Hirvisaari, Juhani Palmu, Oskar Merikanto) osoittautuu lähes joka toiselle nuorelle mahdottomaksi arvioida. Kuitenkin neljännes nuorista on vaikuttunut esimerkiksi Oskar Merikannon tuotannosta.

Eri puolilla Suomea taiteilijoista ajatellaan samansuuntaisesti. Eroja syntyy lähinnä siitä, että maakuntien omat taiteilijat koskettavat joillain alueilla syvällisemmin kuin koko väestön keskuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Väinö Linna Pirkanmaalla, Konsta Jylhä Pohjanmaalla, Katri Helena Pohjois-Karjalassa, Laila Hirvisaari Etelä-Karjalassa, Kalle Päätalo Pohjois-Suomessa sekä Rosa Liksom Lapissa.

Monien taiteilijoiden arvostuksessa näkyy eroja myös puoluekannatuksen mukaan: oikeistolla, vasemmistolla ja keskustalla on suosikkejaan.

Tutkimusaineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto), joka luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. Mikäli tarvitset käyttöösi tutkimuksen aineistoja laajemmin kuin Kulttuurirahastin sivuilla on esitelty, ota yhteyttä tietoarkistoon.

Kulttuurirahasto teetti kyselytutkimuksen TNS Gallup Oy:llä syys-lokakuussa 2013. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 8059 henkilöä, ja aineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta).