Suomen Kulttuurirahasto tilasi syksyllä 2009 kahdeksalta pohjoismaiselta arkkitehtitoimistolta suunnitelmat teollisesti valmistettavasta tulevaisuuden pientalosta. Talon tuli olla kaunis, kestävä, kohtuuhintainen (K3). Erityiseksi tavoitteeksi asetettiin tiukkojen energiatehokkuusmääräysten täyttäminen ilman koneellista lämmöntalteenottoa ja muovista höyrysulkua.

Suunnitelmista kaksi on edennyt käytännön toteutukseen saakka.  Fiskarsin ruukkikylään sijoittuva Villa Finland on rakennettu laminoidusta massiivipuusta (CLT). Närpiöön rakenteilla oleva Villa Neore toteutetaan osana paikallisen ammattioppilaitoksen koulutusta. Molempiin taloihin on asennettu mittalaitteet, joilla seurataan valittujen rakenne- ja ilmanvaihtoratkaisujen toimivuutta käytännössä.

Sittemmin ympäristöministeriö on antanut uudet rakentamisen energiatehokkuutta koskevat määräykset, jotka astuvat voimaan vuodesta 2012 alkaen. Määräysten myötä kaikki Suomeen tulevaisuudessa rakennettavat pientalot tulevat täyttämään hyvin ankarat energiatehokkuusvaatimukset. Tämän seurauksena Suomen Kulttuurirahaston K3-projektin tavoitteita tarkennettiin. Painopiste siirrettiin rakentamisen laatuun, rakennuksen helppohoitoisuuteen ja pitkäikäisyyteen sekä asumisterveyteen.

Uudet rakentamismääräykset johtavat väistämättä talotekniikan ja koneellisen ilmanvaihdon merkityksen kasvuun. Kulttuurirahaston näkemys on, että voimakkaan muutoksen keskellä on tärkeää nojautua uusimman tutkimuksen lisäksi vuosisataiseen suomalaiseen rakennusperintöön ja siihen sisältyvään kokemukseen ilmastollisista erityisolosuhteistamme. Ainoastaan vaalimalla rakentamisen moniarvoisuutta luodaan edellytykset erilaisten teknisten ratkaisujen väliselle kilpailulle. Tässä suhteessa viranomaisohjaus ei kannusta innovatiivisuuteen.

Alkuperäisistä kahdeksasta luonnoksesta valittiin jatkokehittelyyn viisi. Edellä kuvattujen tavoitteiden perusteella annoimme arkkitehdeille toimeksiannon: kehittäkää suunnitelmaanne siten, että talo täyttää tulevat rakentamismääräykset, mutta ilman koneellista ilmanvaihtoa ja ilman rakenteisiin sijoitettuja muovisia höyrysulkuja. Päämääränä oli erityisesti vähentää rakennuksen vika-alttiutta, huoltokustannuksia sekä sen elinkaaren aikana syntyviä kokonaispäästöjä. Uskomme myös, että moni asukas osaa arvostaa painovoimaisen ilmanvaihtoratkaisun tarjoamaa hiljaisuutta.

Painovoimaisen ilmanvaihdon mahdollisuus on erikseen kirjattu uusien rakentamismääräysten tausta-asiakirjoihin. Tästä huolimatta moni rakennusalan ammattilainen piti asettamiamme tavoitteita teknisesti mahdottomina toteuttaa. Selvittääksemme, onko ristiriita todellinen, tilasimme asiasta selvityksen, jonka tekemiseen osallistuivat kolme alan johtavaa suomalaista asiantuntijaa: Kimmo Lylykangas, Jukka Sainio ja Mika Vuolle. Selvityksen tulos oli kannaltamme rohkaiseva, ja laadimme sen pohjalta lausunnon rakennusmääräyksiä valmistelleelle ympäristöministeriölle.

Tällä sivustolla voit tutustua Kulttuurirahaston tilaamiin pientalomalleihin. Kahdeksasta suunnitelmasta kolme julkaistaan ensimmäisen suunnitteluvaiheen mukaisessa asussa. Ne eivät siis täytä toisen vaiheen kriteereitä. Jatkoon valitut viisi suunnitelmaa on työstetty pidemmälle, joskin ne ovat edelleen luonnoksia. Ne toimivat painovoimaisella ilmanvaihdolla ja ilman höyrysulkua, mutta täyttävät vuoden 2012 rakentamismääräysten vaatimukset. Näiden viiden suunnitelman jatkokehittelyyn ovat osallistuneet talonvalmistajat, jotka ovat myös sitoutuneet niiden valmistamiseen.

Suomen Kulttuurirahasto on lunastanut arkkitehdeiltä suunnitelmien kaikki oikeudet ja sallii suunnitelmien vapaan ja vastikkeettoman käytön sekä yksityisesti että elinkeinotoiminnassa. Fiskarsin Kiinteistöt on varannut K3-taloille noin 1.100 - 1.500 neliön omakotitontteja Mustionjoen rannalta Billnäsin vanhan saha-alueen vehreästä kulttuurimaisemasta.