Apurahojen myöntäminen on Kulttuurirahaston pääasiallinen toimintamuoto. Muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen Rahasto on taas 2000-luvulla omaksunut aktiivisemman roolin tarttumalla suuriin hankkeisiin ja tarjoamalla esimerkkiä muille kulttuurin tekijöille ja tukijoille.

Kulttuurirahasto on käyttänyt viime vuosina yhä enemmän varoja hankkeisiin, jotka se on itse käynnistänyt mutta jotka toteutetaan yhteistyössä muiden kanssa. Oman kulttuuritoiminnan yleisperiaate on, että Rahasto tarttuu vain niihin kohteisiin, joita muut eivät riittävästi edistä. Rahaston rooli on olla mukana käynnistämässä toimintaa, mutta vetäytyä sivuun siinä vaiheessa, kun jokin muu taho on ottanut aloitteen hoidettavakseen.

Muiden ratkaisuihin vaikuttaminen moninkertaistaa oman kulttuuritoiminnan tehon. Kaikkein suurin vaikutus on silloin, kun Kulttuurirahaston aloite vaikuttaa julkisen vallan toimiin. Ideat hankkeisiin saadaan Rahaston hallitukselta, maakuntarahastoista, toimiston sisältä tai ulkopuolisilta tahoilta.

Toiminnan neljä painopistettä

Omassa kulttuuritoiminnassa Rahastolla on neljä painopistettä: vastuu kansallisesta ja yhteiskunnallisesta eheydestä, lasten ja nuorten kulttuuriharrastus, kulttuurin nostaminen marginaalista yhteiskunnan ytimeen, ja uhanalaisen kulttuuripääoman vaaliminen. Painopisteisiin liittyviä hankkeita etsitään ja suositaan, mutta ne eivät sulje pois muita aloitteita. Maakuntarahastot voivat määritellä omia maakunnallisia painopisteitä. Rahaston tavoitteena on kulttuuri, jota tehdään kunnianhimoisesti ja ammattitaitoisesti.

Suurimpia hankkeita valmistellaan huolellisesti, jopa pari vuotta. Näistä esimerkkeinä ovat vuonna 2007 julkistettu Kulttuurirahaston Kirjatalkoot, vuonna 2008 julkistettu nuorisohanke Myrsky sekä vuonna 2014 julkistettu Koko Suomi leikkii. Rahastolla on kuitenkin valmius tarttua uusiin asioihin myös nopeasti, jos kohde kaipaa pikaista rahoitusta.

Pysyvästi Kulttuurirahasto ylläpitää kahta kulttuuri-instituutiota, Taidekoti Kirpilää sekä Kansainvälistä Mirjam Helin -laulukilpailua. Keskusrahaston soitinkokoelmasta luovutetaan soittimia määräajaksi nuorten lahjakkaiden muusikoiden käyttöön.

K3-talot

Suomen Kulttuurirahasto haluaa edistää kestävää ja laadukasta rakentamista ja kantaa huolta suomalaisen rakentamisen laadun ja moniarvoisuuden sekä asumisterveyden tasosta

Rahoitusohjelma pienten sukukielten tueksi

Suomen Kulttuurirahasto on vuodesta 2006 lähtien tukenut noin 3,7 miljoonalla eurolla suomalais-ugrilaisia vähemmistökansoja niiden kielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Useat erilliset hankkeet ovat kattaneet lähes kaikki Lapissa ja Venäjällä asuvat pienet sukukielemme.