Suomen Kulttuurirahaston ja sen maakuntarahastojen apurahoja haetaan lähettämällä hakemus liitteineen Apurahanhakijan verkkopalvelussa. Tutustu hakuohjeisiin ja usein kysyttyihin kysymyksiin ennen kuin siirryt verkkopalveluun.

Huomaathan, että kaikki Suomen Kulttuurirahaston apurahojen haut tapahtuvat vain verkossa 1.10.2016 alkaen.

Lyhyesti

Aloita tästä

Milloin ja miten apurahoja haetaan
Milloin saan tietää päätöksen
Mihin tarkoitukseen voi hakea apurahaa
Mihin apurahoja ei myönnetä
Minkälaisia apurahoja myönnetään
Kuinka suurta apurahaa voin hakea
Kuka voi hakea apurahaa
Apuraha vai palkka
Miten hankkeen rahoitus kannattaa suunnitella
Kuka hakemukseni arvioi
Onko hakemukseen merkityllä alalla väliä
Pitääkö minun valita jokin nimikkorahasto
Millainen on hyvä hakemus

Lue myös

Kolmivuotiset apurahat
Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus
Residenssiapurahat taiteilijoille
Perusopintoihin myönnettävät apurahat
Keskusrahaston erityisapurahat
Maakuntarahastojen erityiskohteet
Mitä minun tarvitsee tietää lausunnoista
Mitä työskentelyn vakuuttaminen tarkoittaa
Yliopistokorvaus

Tee hakemus

Hakemuksen kieli
Hakemuksen rakenne
Hakija
Apuraha
Työsuunnitelma ja sen tiivistelmä
Ansiot
Muu rahoitus
Liitteet
Sitoumus
Lähetys

Lyhyesti

Tärkeitä päivämääriä

  Haku Lausunnot Päätökset Julkistus
Keskusrahasto 1.–31.10.

1.–31.10.

helmikuun alku 27.2.2017
Maakuntarahastot       10.1.–10.2. 10.1.–10.2. huhtikuu huhti‒toukokuu

 

 

 

 

Apurahaa voi hakea työskentelyyn, joka alkaa aikaisintaan apurahapäätöksen jälkeen tai viimeistään vuoden kuluttua siitä. Apurahakautta ei ole sidottu kalenterivuoteen. Myös kuluapuraha on tarkoitettu käytettäväksi apurahapäätöksen jälkeen toteutuviin kuluihin.

1.    Tutustu tähän oppaaseen

On tärkeää, että luet ohjeet ajatuksella. Ohjeet muuttuvat vuosittain.
Aloita tästä -luvussa esitellään tiivistetysti tärkeimmät seikat. Osaa asioista käsitellään laajemmin Lue myös - ja Tee hakemus -luvuissa.  Kyseisistä kohdista on linkki asian tarkempaan käsittelyyn.

2.    Laadi hakemus huolellisesti

Kirjaudu Apurahanhakijan verkkopalveluun ja täydennä tiedot soveltuvin osin. Hakemusta ei tarvitse tehdä alusta loppuun kerralla. Se on aluksi luonnos ja täydennettävissä lähettämishetkeen saakka. Hakemuksen tärkeimmät kohdat ovat työsuunnitelman tiivistelmä ja laajempi työsuunnitelma sekä kuluapurahaa haettaessa tulo- ja menoarvio. Käytä aikaa niiden laatimiseen. Erityisesti työsuunnitelman tiivistelmään kannattaa kiinnittää huomiota. Sen tehtävänä on herättää lukijan kiinnostus ja kertoa selkeästi, mihin tarkoitukseen apurahaa haetaan.

3.    Muista liitteet

Liitä hakemukseesi kaikki oleelliset ohjeissa pyydettävät liitteet, mutta älä paisuta sitä. Älä luota siihen, että arvioija ehtii etsimään lisätietoa verkkolinkkien kautta.

4.    Lähetä hakemus ajoissa

Merkitse kalenteriisi hakuun liittyvät tärkeät päivämäärät ja noudata niitä. Hakemuksen tekemistä ei kannata jättää viime hetkeen. Järjestelmä menee kiinni viimeisenä hakupäivänä klo 16 Suomen aikaa. Hakemus liitteineen lähetetään vain verkossa.

5.    Ohjeista lausunnonantaja ajoissa

Tarvitsetko lausuntoja hakemuksesi tueksi? Pyydä lausunnonantajaa antamaan lausunto määräaikaan mennessä Lausunnonantajan verkkopalvelussa. Perehdy myös itse lausunnon antamista koskevaan ohjeistukseen kohdassa Mitä minun tarvitsee tietää lausunnoista.

Sivun alkuun

Aloita tästä

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, joka toteuttaa sääntömääräistä tehtäväänsä vaalia ja kehittää suomalaiskansallista henkistä ja taloudellista viljelyä mm. myöntämällä apurahoja.

Apurahoja myönnetään suomalaisille ja Suomessa asuville tai toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä tarkoituksiin, joilla on vahva yhteys suomalaiseen kulttuuriin.

Kulttuurirahastoon tulee vuosittain yli 19 000 apurahahakemusta. Niiden arviointi on mittava urakka, joka toteutetaan vertaisarvioinnin avulla. Tekemällä hakemuksesi huolellisesti voit vaikuttaa ratkaisevasti siihen, menestyykö se vai ei.

Milloin ja miten apurahoja haetaan

Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon. Sekä keskusrahasto että maakuntarahastot jakavat apurahoja ainoastaan kerran vuodessa. Hakuajat ovat

Keskusrahasto        1.31.10.
Maakuntarahastot    10.1.‒10.2.

Rahoitusta voi hakea erillisillä hakemuksilla sekä keskusrahastosta että maakuntarahastosta. Jos työllä tai hankkeella on valtakunnallinen tai useat maakuntarajat ylittävä tavoite, hakemuksen voi osoittaa ensin keskusrahastoon. Jos työ tai hanke on luonteeltaan paikallinen, kannattaa hakemus osoittaa vain maakuntarahaston hakuun. Rahoitusta voi hakea erillisillä hakemuksilla myös useasta maakuntarahastosta, jos siihen on jokin erityinen peruste. Sitä ei kuitenkaan voi saada kuin yhdestä rahastosta samaan tarkoitukseen.

Maakuntarahastot tukevat ensisijaisesti oman maakuntansa alueella tehtävää kulttuurityötä ja maakuntaan kohdistuvaa taiteellista tai tieteellistä työtä. Maakuntarahastoilla on myös omia linjauksia, joihin kannattaa perehtyä Kulttuurirahaston kotisivuilla. Esim. Uudenmaan rahastosta apurahoja myönnetään vain taiteen aloille ja kotiseututyöhön.

Hae apurahaa lähettämällä hakuaikana Apurahanhakijan verkkopalvelussa täytettävä lomake ja tarvittavat liitteet.

Varaa aikaa hakemuksen tekemiseen. Älä jätä sen suunnittelua viime hetkeen.

Sivun alkuun

Milloin saan tietää päätöksen

Keskusrahaston apurahoista päätetään helmikuun alkupäivinä, maakuntarahastojen apurahoista kevään aikana. Saat päätöksestä ilmoituksen sähköpostitse, mikäli annat siihen suostumuksen Apurahanhakijan verkkopalvelussa. Keskusrahaston ilmoitukset lähetetään noin viikkoa ennen maakuntarahastojen hakuajan päättymistä.

Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan myös kirjallisesti 2‒3 viikkoa ennen apurahojen julkistamista. Vuosijuhlaan kutsuttaville lähetetään kirjeen mukana erillinen kutsu.

Vuosijuhlan jälkeen apurahat julkaistaan Kulttuurirahaston kotisivuilla. Keskusrahaston vuosijuhlaa vietetään 27.2. Maakuntarahastojen vuosijuhlapäivät ovat nähtävillä Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Sivun alkuun

Mihin tarkoitukseen voi hakea apurahaa

Apurahaa voi hakea tieteelliseen ja taiteelliseen työskentelyyn sekä hankkeisiin tieteen, taiteen ja kulttuurin alalla. Tyypillisiä rahoituskohteita ovat esim. väitöskirjatyö, taiteellinen työskentely sekä erilaiset tapahtumat.

Kulttuurielämää tuetaan myös myöntämällä erityisapurahoja, joita ovat keskusrahaston Eminentia-apurahat, Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat, apurahat Tieteen työpajoihin sekä maakuntarahastojen erityiskohteet, joita ovat mm. Kärkihanke ja apurahat kotiseututyöhön.

Hankkeella voi olla yhteyksiä myös laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteisiin. Esim. Kulttuurirahaston omasta aloitteesta toteutettu Myrsky-hanke pyrki auttamaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria taiteen keinoin.

Perusopintoja tuetaan hyvin rajoitetusti (ks. kohta Perusopintoihin myönnettävät apurahat). Kokous- ja luentomatkoja rahoitetaan vain poikkeuksellisesti. Myös aputyövoimaa tuetaan rajoitetusti.

Kulttuurirahasto rahoittaa vähintään lukuvuoden kestoista post doc -tutkimusta ulkomailla (www.postdocpooli.fi) säätiöiden yhteisen apurahapoolin kautta. Tähän tarkoitukseen ei haeta apurahaa suoraan Kulttuurirahastosta. Lisäksi Kulttuurirahasto on mukana säätiöiden Post Docs in Companies -ohjelmassa (www.podoco.fi), jonka tavoitteena on edistää tohtoreiden työllistymistä yrityksiin ja samalla parantaa Suomen elinkeinoelämän kykyä uudistua pitkäjänteisesti.

Sivun alkuun

Mihin apurahoja ei myönnetä

Apurahoja ei myönnetä

  • palkanlisänä tai kannusteapurahana
  • pelkästään painatuskuluihin tai äänitteiden monistamiseen
  • perusopintojen opiskelukuluihin (esim. lukukausimaksut) eikä opintoihin sisältyvään opiskelijavaihtoon
  • työharjoitteluun
  • post doc -tutkimukseen ulkomailla lukuun ottamatta alle lukuvuoden pituisia vierailuja (pidempikestoiset vierailut rahoitetaan säätiöiden yhteisen post doc -poolin kautta)
  • säännöllisen julkisen rahoituksen piiriin kuuluville laitoksille ja yhteisöille *
  • voittoa tavoittelevaan liiketoimintaan
  • sosiaalisin perustein tai sosiaalisten tukien lisänä.

* Kulttuurirahasto ei myönnä apurahoja sellaisten organisaatioiden perustoimintaan, jotka ovat  luonteeltaan julkisrahoitteisia (esim. yliopisto tai vos-rahoitusta nauttiva kaupunginteatteri). Sen sijaan hakukelpoisia ovat organisaatiot, joiden toimintaa rahoitetaan valtion tai kunnan harkinnanvaraisin avustuksin.

Sivun alkuun

Minkälaisia apurahoja myönnetään

Apurahat jakaantuvat työskentelyapurahoihin ja kuluapurahoihin.

Työskentelyapuraha on tarkoitettu henkilökohtaisiin elinkustannuksiin tietylle ajanjaksolle. Sen hakemiseksi edellytetään työsuunnitelma, mutta ei yksityiskohtaista tulo- ja menoarviota apurahan tulevasta käytöstä. Myös työryhmä voi hakea työskentelyapurahaa siten, että sen jäsenet jakavat apurahan keskenään. Yhteisö ei voi hakea työskentelyapurahaa.

Kuluapurahalla katetaan hankkeesta tai projektiluonteisesta toiminnasta syntyviä kuluja, kuten arkeologisen kaivauksen tai teatteriproduktion kulut ja yksittäiset hankinnat kuten soittimet. Kun haet kuluapurahaa hankkeelle, on tärkeää sisällyttää hakemukseen koko hankkeen yksityiskohtainen, kattava tulo- ja menoarvio.

Samalla hakemuksella voi hakea sekä työskentely- että kuluapurahalla katettavia eriä. Tällaisia ovat esim. taiteellinen työskentely ja keramiikkauunin hankinta, väitöskirjatyö ja sen edellyttämä laboratoriopalveluiden käyttö tai tanssiproduktioon sisältyvä taiteellinen työskentely ja tilavuokrat, lavasteet ym. tuotantoon liittyvät kulut.

Sivun alkuun

Kuinka suurta apurahaa voin hakea

Työskentelyapurahan ”mittayksikkö” on kuukausi. Hakemasi apurahan määrään vaikuttaa siis työskentelyn kesto, joka tyypillisimmillään on yksi vuosi. Vuoden työskentelyapuraha on 24 000 euroa, paitsi tohtoreille tieteelliseen työskentelyyn 28 000 euroa. (Ks. taulukko kohdassa Haettavan apurahan määrä ja erittely.)

Kuluapuraha lasketaan euroina. Myönnettävät määrät ovat suuruudeltaan muutamasta tuhannesta eurosta jopa yli 200 000 euroon. Yli 100 000 euron apurahoja myönnetään keskusrahastosta vuosittain vain muutamia, yli 50 000 euron apurahoja parikymmentä. Kilpailu suurista hankerahoista on erittäin kova. Voit tutustua aiempiin myöntöpäätöksiin Kulttuurirahaston kotisivulla kohdassa Myönnetyt apurahat.

Keskusrahastosta myönnettävän apurahan alaraja on 3 000 euroa lukuun ottamatta perusopintoja. Maakuntarahastoista myönnettävän apurahan alaraja on 2 000 euroa.

Apurahat pyritään myöntämään riittävän suurina esitetyn suunnitelman toteuttamiseksi. Jos Kulttuurirahastosta haettava rahoitus on osa koko hankkeen rahoitusta, on tärkeää esittää kokonaisrahoitussuunnitelma.

Työskentelyapurahasta noin 15 % on tarkoitettu lakisääteiseen sosiaaliturvaan. Työskentelyapuraha kattaa myös tavanomaiset matka-, materiaali-, laite- ja työhuonekulut (vuosiapurahasta korkeintaan 4 000 euroon asti).

Sivun alkuun

Kuka voi hakea apurahaa

Apurahaa voi hakea

a)    henkilö yksin omaan työskentelyyn ja/tai hankkeen kuluihin
b)    useammasta henkilöstä koostuva työryhmä ryhmän jäsenten työskentelyyn
        ja/tai hankkeen kuluihin
c)    rekisteröity yhteisö (esim. yhdistys tai osuuskunta) hankkeen kuluihin.

Suurin osa apurahoista myönnetään yksityishenkilöille ja työryhmille. Rekisteröidyt yhteisöt voivat hakea apurahoja erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Jos apurahaa haetaan työryhmän jäsenten työskentelyyn, myös hakijan (hakemuksen allekirjoittajan eli työryhmän vastuuhenkilö) tulee olla haettavalla apurahalla työtä tekevä työryhmän jäsen. Hän myös vastaa mahdollisesti myönnettävästä apurahasta Kulttuurirahastolle sekä tarvittaessa eläkelaitokselle (Mela) ja verottajalle. Työryhmän jäseniksi sopivia apurahansaajia ovat vain tieteellistä tai taiteellista työtä tekevät henkilöt. Muu hankkeessa tehtävä työ tulee korvata palkkana/palkkiona tai ostaa palveluna.

Jos yhteisön hankkeeseen liittyy työskentelyä, kysymyksessä on apurahan hakeminen palkkaan/palkkioihin sivukuluineen tai ostopalveluihin eli hankkeen kuluihin. Yhteisöhakijoiksi sopivia ovat muut kuin säännöllisen julkisen rahoituksen piiriin kuuluvat yhteisöt. Voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa ei kuitenkaan tueta. Toiminimelle myöntämisen sijaan apuraha myönnetään henkilökohtaisena.

Tutkijat
Kulttuurirahasto myöntää tieteen apurahoja ensisijaisesti henkilökohtaisina työskentelyapurahoina.  Tutkimusryhmän johtaja ei siis voi hakea apurahaa väitöskirja- tai pro gradu -työn tekijälle eikä post doc -tutkijalle. Sen sijaan hän voi antaa suosituksensa henkilökohtaisen hakemuksen tueksi.

Vaikka Kulttuurirahasto myöntää tieteen apurahoja ennen kaikkea henkilökohtaisina työskentelyapurahoina väitöskirjaa tai väitöksen jälkeistä tutkimusta varten, apurahaa voi poikkeustapauksissa (ja vain erityisillä perusteilla) hakea koko tutkimusryhmälle. Tutkimushankkeella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkia yli kahden hengen työryhmien tutkimushankkeita sekä kaksihenkisten työryhmien monivuotisia hankkeita. Tutkimusryhmän jäsenet eivät tällöin voi hakea henkilökohtaista apurahaa samaan hankkeeseen.

Kun haetaan apurahaa koko tutkimushankkeelle myös hakijan (hakemuksen allekirjoittaja eli työryhmän vastuuhenkilö) tulee olla apurahansaaja ja ottaa vapautta ansiotyöstä. Korvaus tieteellisestä työstä tulee maksaa apurahoina, jotka tulee eritellä kaikilta ryhmän jäseniltä hankkeen tulo- ja menoarviossa. Dosenteilla ja professoreilla apurahan suuruus on sama kuin tohtoreilla. (Ks. hakuoppaan kohta Haettavan apurahan määrä ja erittely.)

Hankerahoitus myönnetään korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Apuraha maksetaan yhdelle työryhmän vastuuhenkilön osoittamalle pankkitilille.

Taiteilijat
Kulttuurirahasto myöntää taiteen apurahoja monimuotoisesti sekä henkilökohtaiseen työskentelyyn että työryhmille ja yhteisöille erilaisten hankkeiden toteuttamiseen. Työryhmän tulee tehdä vain yksi hakemus koko produktiolle kuluineen. Yhteistuotannolle ei haeta rahoitusta sekä työryhmänä että henkilökohtaisin hakemuksin. Hakemus voi sisältää myös tuottajan työskentelyn apurahalla, jos tuottaja on osa hankkeen taiteellista työryhmää.

Jos työryhmän jäsenelle myönnetään henkilökohtaisella hakemuksella kokovuotinen työskentelyapuraha, hän ei voi saada toista työskentelyapurahaa työryhmän hankkeen kestoksi.

Kokoaikainen työskentelyapuraha edellyttää vapautta ansiotyöstä. (Poikkeuksena Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus kohdassa Lue myös). Toista työskentelyapurahaa tai esim. työttömyysetuuksia ei myöskään voi nauttia apurahakauden aikana.

Sivun alkuun

Apuraha vai palkka

Kulttuurirahasto tukee ensisijaisesti henkilökohtaista kokopäiväistä taiteellista tai tieteellistä työskentelyä myöntämällä apurahoja, ei rahoitusta palkkaan.

Apurahasta ei pääsääntöisesti makseta tuloveroa. Verovapaus koskee kuitenkin ainoastaan yksityishenkilöille ja työryhmille myönnettyjä apurahoja. Jos apurahansaajana on rekisteröity yhdistys, sen edelleen maksamat korvaukset tehdystä työstä ovat palkkaa, josta yhteisön tulee suorittaa työnantajan sivukulut. Tämä on syytä ottaa huomioon tulo- ja menoarviota laadittaessa.

Kulttuurirahasto ei rahoita palkanmaksua tilanteissa, joissa työ voidaan toteuttaa apurahoin. Esim. tutkimusryhmän jäsenten tulee olla apurahansaajia, ts. hakemukseen merkittyjä työryhmän jäseniä. Myös taiteen työryhmien jäsenten esiintymiskorvaukset tulee hakea ilman sivukuluja ja maksaa apurahoina. Palkallista aputyövoimaa sen sijaan ovat tyypillisesti esim. väitöskirjan taittaja tai tutkimusavustaja ja vaikkapa produktiossa vieraileva esiintyjä tai tilausteoksen tekijä.

Verovapaata apurahaa voidaan myöntää vain tieteelliseen ja taiteelliseen työhön.

Sivun alkuun

Miten hankkeen rahoitus kannattaa suunnitella

Kulttuurirahaston apurahalla pyritään varmistamaan hankkeen toteutuminen, mutta suurimmissa hankkeissa on myönteistä, jos rahoituspohja on laaja. Huolellisesti mietitty omarahoitus (esim. pääsylipputulot) luo vaikutelman uskottavasta ja toteuttamiskelpoisesta hankkeesta. Siinäkin tapauksessa, että Kulttuurirahastolta haetaan ainoastaan osarahoitusta, hakemuksessa tulee ilmoittaa selkeästi ja jäsennellysti koko hankkeen kattava tulo- ja menoarvio.

Kulttuurirahasto ei rahoita pysyväluonteisesti toimintaa. Paraskin tutkimusryhmä tai festivaali voi saada rahoitusta ainoastaan muutaman vuoden ajalle yhtäjaksoisesti. Lue tulo- ja menoarviota koskeva ohjeistus kohdasta Millainen on hyvä hakemus.

Kulttuurirahasto oli yhtenä rahoittajana Suomi teemamaana Frankfurtin kirjamessuilla 2014 -hankkeessa, jonka kokonaiskustannukset nousivat useampaan miljoonaan euroon. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle myönnettiin hankkeen eri vaiheissa yli 200 000 euroa.

Sivun alkuun

Kuka hakemukseni arvioi

Keskusrahastossa hakemuksia arvioi yli 40 toimikuntaa, joiden jäseniksi kutsutaan 2‒3 ulkopuolista asiantuntijaa. Puheenjohtajina toimivat Kulttuurirahaston luottamuselimiin valitut henkilöt. Asiantuntijatoimikunnat ehdottavat apurahansaajia hallitukselle, joka päättää apurahoista.

Keskusrahaston hakemukset arvioi siis laaja joukko vapaaehtoisia, jotka edustavat korkeinta asiantuntemusta aloillaan. Asiantuntijat vaihtuvat vuosittain ja sama henkilö kutsutaan tehtävään uudelleen aikaisintaan vuosien päästä.

Maakuntarahastojen apurahoista tekee esityksen Kulttuurirahaston hallitukselle kunkin maakunnan kulttuuria monipuolisesti edustava hoitokunta. Hakemusten arvioinnissa käytetään myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hakemusten käsittelyssä sovelletaan erittäin tarkkoja esteellisyysperiaatteita. Jopa myönnetty apuraha voidaan peruuttaa, jos esteellisyys todetaan päätöksenteon jälkeen. Hakemuksia käsitellään luottamuksellisesti. Päätöksentekoon osallistuvien asiantuntijoiden henkilöllisyyttä ei ilmoiteta julkisuuteen.

Kulttuurirahasto kannustaa asiantuntijoita painottamaan harkinnassaan henkilökohtaista näkemystään. Hakijan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kielteinen apurahapäätös koskee vain kyseistä vuotta. Seuraavana vuonna päätöksentekoon osallistuvat uudet asiantuntijat.

Asiantuntijoilta ei edellytetä kirjallisia perusteluita. Siksi hakemuksista ei voi saada palautetta.

Sivun alkuun

Onko hakemukseen merkityllä alalla väliä

Hakuala kertoo Kulttuurirahastolle, minkä alan asiantuntijoiden toivoisit lukevan hakemuksesi. Mieti tätä erityisen tarkkaan, jos työsi liikkuu vakiintuneiden tieteen- ja taiteenalojen välimaastossa.

Taide, taiteen tutkimus, taiteellinen tutkimus…?  
Hakuala ratkaisee, arvioivatko hakemuksesi taiteen vai tieteen piirissä ansioituneet henkilöt.

Sivun alkuun

Pitääkö minun valita jokin nimikkorahasto

Jos löydät Kulttuurirahaston kotisivuilla olevasta luettelosta hakemuksesi alaan erityisen sopivia jakovuorossa olevia nimikkorahastoja, joilla on tarkkaan määritelty tarkoitus, kannattaa ne kirjata lomakkeeseen. Tämä ei kuitenkaan ole apurahansaannin edellytys.

Sivun alkuun

Millainen on hyvä hakemus

Hyvä hakemus on suunniteltu ja perusteltu, selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu ja tiiviisti esitetty.

  • Apurahaa ei myönnetä siksi, kuka olet, vaan siihen, mitä teet. Usein hakemusten työsuunnitelmissa keskitytään liikaa omien ansioiden esittelyyn. Kerro mitä teet. Ole vakuuttava. Ajattele lukijaa.
  • Jos haet työskentelyapurahaa, laadi realistinen ja uskottava työsuunnitelma.
  • Jos haet kuluapurahaa, kiinnitä erityistä huomiota siihen, että tulo- ja menoarvio on seikkaperäinen, jäsennelty ja helppolukuinen, eli laadi taulukko, jossa tulo- ja menopuoli ovat yhtä suuret ja desimaalipilkut kohdakkain. Käytä liitteitä, hakulomakkeelle kirjoitettu taulukko ei säilytä muotoaan.
  • Jos haet apurahaa sekä työskentelyyn että kuluihin, ilmoita tulo- ja menoarviossa kuluosuuksien lisäksi työskentelyn osuus euroina ja kuukausina. Työryhmän hakemuksessa työskentelyn osuus tulee eritellä henkilöittäin.
  • Kerro, mihin raha oikeasti käytetään. Älä puhu tuotantokuluista, jos tarkoitat tuottajan palkkaa. Moni hyvä hanke jää rahoittamatta, kun ulkopuolinen lukija ei pysty hahmottamaan rahan tulevaa käyttöä.
  • Lausunnoilla on merkitystä – erityisesti tieteen hakemuksissa. Taiteen hakemuksissa ne voivat olla tarpeellisia, jos olet urasi alussa. Pyydä lausunnot ajoissa.
  • Kerro asiasi jo ensimmäisessä virkkeessä. Mihin tarvitset apurahaa?
  • Kerro, mitä teet. Tittelistä fil. maisteri ei käy ilmi, oletko matemaatikko vai egyptologi.
  • Liitä hakemukseesi kaikki oleelliset liitteet.

Laadi hankkeen tulo- ja menoarvio huolellisesti ja realistisesti. Uskottava suunnitelma lisää hankkeen menestymismahdollisuuksia rahoittajan silmissä.

Sivun alkuun

Lue myös

Tavanomaisten työskentely- ja kuluapurahojen ohella Kulttuurirahastosta on haettavana alla kuvattuja erikseen määriteltyjä apurahoja. Lue myös, mitä on hyvä tietää lausunnoista, mitä työskentelyn vakuuttaminen ja yliopistokorvaus tarkoittavat.

Kolmivuotiset apurahat

Kulttuurirahasto myöntää vuosittain noin 30 kolmivuotista apurahaa eri hakualoille. Maakuntarahastoista niitä voidaan myöntää rahaston hoitokunnan harkinnan mukaan. Jos haet kolmivuotista apurahaa, laadi työsuunnitelma koko kolmen vuoden ajalle.

Mikäli asiantuntijaryhmä puoltaa hakemustasi, mutta ei kolmeksi vuodeksi, voit saada vuosiapurahan. Kolmivuotisuudesta ei tällöin ole mainintaa apurahapäätöksessä.

Kolmivuotisena myönnetyn apurahan toisen tai kolmannen vuoden apurahaa ei haeta keskusrahaston yleisen haun yhteydessä lokakuussa. Erilliset ohjeet jatkohakemuksen tekemisestä ovat Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Mikäli apuraha myönnetään kolmivuotisena maakuntarahastosta, jatkorahoitusta haetaan maakuntarahastojen yleisessä haussa 10.1.‒10.2.

Sivun alkuun

Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus

Kulttuurirahasto tarjoaa tohtorikoulutettaville mahdollisuuden yhdistää apuraha palkalliseen työsuhteeseen, niin että ne yhdessä mahdollistavat  kokopäiväisen jatko-opiskelun.

Tässä tukimuodossa tohtorikoulutettava, jolla on 56 %:n työsuhde yliopistoon tai muuhun tutkimuslaitokseen, voi hakea Kulttuurirahaston kokovuotista työskentelyapurahaa (24 000 euroa) käytettäväksi kahdessa vuodessa. Vastaavasti puolivuotista työskentelyapurahaa (12 000 euroa) voi hakea 12 kuukaudeksi.

Hakemukseen on hyvä liittää työnantajan lausunto järjestelyn toteutumisesta. Apurahan käyttöaikaa on kuitenkin mahdollista muuttaa jälkikäteenkin ottamalla yhteyttä Kulttuurirahaston toimistoon.

Sivun alkuun

Residenssiapurahat taiteilijoille

Kaikkien alojen taiteilijat ja tuottajat, myös työryhmät voivat hakea residenssiapurahaa residenssityöskentelyn rahoittamiseksi. Hakemuksessa tulee kertoa kohde, kesto ja ajankohta residenssille. Paikan ei tarvitse olla varmistunut hakemusta tehdessä, mutta sen tulee varmistua ennen apurahan nostamista. Jos residenssin kohde tai kesto muuttuu haetusta, siitä tulee ilmoittaa Kulttuurirahastoon.

Residenssityöskentelyapurahan suuruus on 2 000 euroa kuukaudessa tai 500 euroa viikossa. Tämän lasketaan kattavan normaalit elinkustannukset kohteessa. Työskentelyapurahaa voi hakea myös pienemmälle summalle, esimerkiksi täydentämään toisen tahon myöntämää pienempää rahoitusta. Työskentelyapurahan lisäksi voi hakea myös kuluapurahaa residenssin aiheuttamiin matka- sekä muihin erityisiin kuluihin. Kuluista tulee esittää selkeä tulo- ja menoarvio.

Voit hakea yhdellä hakemuksella sekä residenssiapurahaa että tavanomaista työskentely- ja kuluapurahaa. Työskentelyapurahan yhteenlaskettu osuus ei kuitenkaan voi ylittää Kulttuurirahaston vuosiapurahan määrää (24 000 euroa, 12 kk). Erittele huolellisesti residenssiapurahan osuus tulo- ja menoarviossa sekä hakulomakkeella.

Residenssiapurahaa voi hakea myös työryhmänä. Tällöin samaan hakemukseen ei voi yhdistää ryhmän jäsenten tavanomaisia työskentely- ja kuluapurahoja. Ryhmän jäsenet voivat hakea niitä henkilökohtaisilla hakemuksilla. Kulttuurirahaston vuosiapurahan lisäksi ei voi saada toista työskentelyapurahaa residenssin kestoksi.

Sivun alkuun

Perusopintoihin myönnettävät apurahat

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusopintoihin voi hakea apurahaa vasta opintojen loppuvaiheessa lopputyön (esim. pro gradu) erityiskustannuksiin. Apurahat ovat suuruudeltaan 1 000–4 000 euroa. Niitä ei myönnetä perusopintojen opiskelukuluihin (esim. ulkomaisten yliopistojen lukukausimaksuihin) eikä opintoihin sisältyvään opiskelijavaihtoon kuten Erasmus-ohjelmaan.

Kulttuurirahasto ei tue opintoja siltä osin kuin ne ovat kustannettavissa muun rahoituksen (opintotuki ja asumislisä, opintolaina, Fullbright- tai muu vastaava rahoitus) turvin. Jos kokonaisrahoituksessasi on perusteltu vajaus, esitä hakemuksessasi selkeä tulo- ja menoarvio koko lukuvuoden ajalta.

Sivun alkuun

Keskusrahaston erityisapurahat

Keskusrahastosta lokakuussa haettavia erityisapurahoja ovat Eminentia-, Taidetta hoitolaitoksiin sekä Tieteen työpaja -apurahat.

Eminentia

Vuosittain jaetaan hakemusten perusteella yksi tai useampi 25 000 euron Eminentia-apuraha varttuneille tieteenharjoittajille ja taiteilijoille käytettäväksi johonkin seuraavista tarkoituksista:

  • tieteellisen tai taiteellisen elämäntyön ja siitä saadun kokemuksen pohdiskelevaan kirjoittamiseen
  • tieteiden- tai taiteidenvälisyyden edistämiseen
  • aloitteelliseen työskentelyyn kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen lisäämiseksi.

Eminentia-apuraha mahdollistaa esim. kirjallisen työskentelyn tai retrospektiivisen näyttelyn.

Apuraha on tarkoitettu työskentelyyn virkavapaana omasta ansiotyöstä. Eläke ei estä hakemasta apurahaa.

Taidetta hoitolaitoksiin

Tukimuodon tavoitteena on edistää hoitoa tai erityistä tukea tarvitsevien ihmisten elämänlaatua taiteen tai soveltavan taiteen keinoin. Hanke voi toteutua niin hoito- ja hoivalaitoksissa kuin niiden ulkopuolellakin ympäristöissä, joissa se ei ole tavanomaista. Mahdollisia kohteita ovat esim. palvelutalot ja erilaiset päiväkeskukset, vankilat, vastaanottokeskukset, päihdetyön yksiköt, lastensuojelun yksiköt, kotona asuvat ikäihmiset jne.

Erityisapurahaa voivat hakea taiteilijat, työryhmät ja yhteisöt. Hakemuksia arvioitaessa painotetaan seuraavia näkökulmia: hanke lisää taiteen merkitystä toimintaympäristön arjessa, hanke on taiteellisesti korkeatasoinen ja sillä on hyvät edellytykset tuottaa pysyviä vaikutuksia. Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeissa on tärkeää myös, että hoitoa ja tukea tarvitsevien yksilöiden ja ryhmien erityistarpeet ymmärretään, ja tätä ymmärrystä hyödynnetään edesauttamaan ihmisten tasa-arvoista kohtaamista.
 
Hakemukseen tulee liittää yhteistyötahon alustava sitoutuminen hankkeeseen sekä yhteystiedot. Hankesuunnitelmassa tulee kuvata, mitä on tarkoitus tehdä, kenen voimin ja kenelle sekä miten kohderyhmä osallistetaan mukaan toimintaan. Tulo- ja menoarvio tulee kuvata erillisessä liitteessä (ellei kyseessä ole pelkästään henkilökohtaisen työskentelyapurahan hakeminen).

Tieteen työpajat

Tieteen työpajat -apuraha on tarkoitettu laajemmalle, mielellään kansainväliselle tutkijaryhmälle yhteistyöhön yli tieteenalarajojen. Kaksivuotisiin monitieteisiin työpajoihin myönnetään 1‒2 apurahaa. Apurahan suuruus on 50 000 euroa vuodessa.

Rahoituksen avulla työpajan vetäjä tai vetäjät kokoavat 10‒20 tutkijan ryhmän. Työpajassa käsitellään ryhmän valitsemaa tutkimusaihetta, jonka katsotaan hyötyvän laajemmasta ja eri taitoja yhdistävästä yhteistyöstä. Hakemuksessa tulee kuvata tutkimusongelma, selvittää yhteistyön hyödyllisyys ja osoittaa, miten ainakin osa tutkijoista on työskennellyt jo aiemmin aiheen parissa. Ryhmä kokoontuu 2‒3 kertaa vuodessa muutaman päivän ajaksi.

Rahoitusta voidaan käyttää ainoastaan ryhmän kokoontumiskuluihin. Itse tutkimuksen rahoitus tulee saada muista lähteistä. Hakijana voi olla yksittäinen tutkija tai muutaman eri tutkimusaloja tai tutkimusryhmiä edustavan tutkijan joukko.

Tieteen työpajat -hankkeita esitellään Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Sivun alkuun

Maakuntarahastojen erityiskohteet

Maakuntarahastoista 10.1.‒10.2. haettavia erityiskohteita ovat apurahat kotiseututyöhön, lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan sekä Kärkihankkeisiin. Lisäksi maakuntarahastoilla voi olla omia painotuksia, joista on tietoa Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Kotiseututyö

Maakuntarahastot myöntävät apurahoja kotiseututyön ja paikalliskulttuurin sekä kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyviin hankkeisiin. Kotiseututyöksi katsotaan kotiseudun kulttuuriperinnön tallennus ja sen esitteleminen, paikallisyhteisöjen ja yhdistysten historiikit, paikalliseen kulttuuri- ja luontoympäristöön suuntautuvat hankkeet sekä aiheeseen liittyvät näyttelyt, tapahtumat yms. Paikalliskulttuuriin liittyvää tieteellistä tutkimusta ei katsota kotiseututyöksi.

Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta

Maakuntarahastoista myönnettäviä apurahoja lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan voivat hakea mm. opettajat tai lapsi-, koululais- ja nuorisoryhmien vetäjät. Apurahoja ei myönnetä säännöllisen julkisen rahoituksen piiriin kuuluville laitoksille tai yhteisöille. Apurahoja ei myönnetä kouluille, vaikka hanke voi toteutua koulun tiloissa.

Apurahoilla voidaan tukea esim. kerhotoimintaa, lasten ja nuorten taide- ja tiedepäiviä, musiikki- ja teatteriesityksiä tai kuvataide- ja valokuvaprojekteja. Apurahoja ei myönnetä leirikouluihin, luokkaretkiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Kärkihanke

Tavanomaista suurempaa rahoitusta vaativiin Kärkihankkeisiin myönnetään 40 000 euroa yhtenä tai kahtena vähintään 20 000 euron apurahana.

Maakuntarahastoilla voi olla tarkempia linjauksia, mitä hankkeilta odotetaan (esim. hankkeet liittyvät maakuntarahaston erityisiin painopistealueisiin, hankkeissa tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä tai hankkeet kokoavat laajasti kulttuurin harrastajia ja ammattilaisia yhteisiin tuotantoihin). Linjauksiin voi perehtyä Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Osa maakuntarahastoista myöntää isoille hankkeille huomattavasti suurempaakin rahoitusta, ja rahoitusta voi käyttää myös monivuotisena.

Sivun alkuun

Mitä minun tarvitsee tietää lausunnoista

Lausuntojen merkitys erityisesti tieteen hakemuksissa on huomattava. Niillä voi olla merkitystä myös taiteilijauran alkuvaiheessa. Perusopintovaiheessa työnohjaajan lausunto opintomenestyksestä tai työ-/tutkimussuunnitelmasta on pakollinen. Myös jatko-opiskelijoilta edellytetään työnohjaajan lausuntoa. Post doc -vaiheessa lausunto on toivottava.

Ohjeista lausunnonantaja antamaan lausunto Lausunnonantajan verkkopalvelussa. Lausunnon antaminen edellyttää henkilökohtaisten verkkopankkitunnusten käyttöä. Mikäli lausunnonantajalla ei ole suomalaisia pankkitunnuksia, hän voi antaa lausunnon rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi.

Saat Apurahanhakijan verkkopalvelusta hakemuksellesi tunnuksen, joka on hyvä antaa lausunnonantajalle. Jos hän käyttää sitä verkkopalvelussa, lausunto ohjautuu hakemukseesi automaattisesti.

Jos lausunnonantaja ei käytä verkkopalvelua lausunnon antamiseen, huolehdi, että saat vapaamuotoisen lausunnon hyvissä ajoin itsellesi. Skannaa se hakemuksesi liitteeksi hakuaikana ennen hakemuksen lähettämistä verkossa.

Keskusrahaston haussa lausunto tulee toimittaa viimeistään 31.10.2016 ja maakuntarahastojen haussa 10.2.2017. Lausunnonantajan verkkopalvelu menee kiinni klo 16 Suomen aikaa. Lausuntoja ei voi jättää verkkopalvelun sulkeuduttua.

Käsiteltäväksi ei oteta postitse, faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä eikä myöskään toimistoon tuotuja tai myöhästyneitä lausuntoja.

Hakemuksesi ei välity Kulttuurirahastosta lausunnonantajan katsottavaksi. Lausuntoa ei myöskään välitetä sinulle katsottavaksi. Edes sitä ei kerrota, onko lausunnonantaja muistanut antaa lupaamansa lausunnon. Jos haluat tietää, millainen lausuntolomake on, käy katsomassa lomaketta Lausunnonantajan verkkopalvelussa.

Sivun alkuun

Mitä työskentelyn vakuuttaminen tarkoittaa

Henkilökohtaisiin työskentelyapurahoihin sisältyy apurahansaajan velvollisuus vakuuttaa oma työskentelynsä, kun vakuuttamisen ehdot täyttyvät. Kokovuotisen työskentelyapurahan saaneet voivat lisäksi täydentää lakisääteistä sosiaaliturvaa vapaaehtoisella henkilövakuutuksella.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa apurahansaajien lakisääteistä sosiaaliturvaa eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutuksen osalta. Lakisääteiset vakuutusmaksut, kaikkiaan noin 15 % työskentelyapurahan määrästä, sisältyvät vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn myönnettäviin apurahoihin (ks. taulukko kohdasta Haettavan apurahan määrä ja erittely). Apurahansaaja huolehtii itse vakuutusten ottamisesta ja maksamisesta. Lisätietoja saat Melan kotisivuilta www.mela.fi sekä ohjeista apurahansaajalle.

Henkilökohtaisen kokovuotisen apurahan saaneille voidaan myöntää lisäksi noin 200 euron apuraha vapaaehtoiseen lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentävään henkilövakuutukseen (sis. tapaturma-, sairauskulu- ja henkivakuutuksen), joka on voimassa myös vapaa-ajalla yhtäjaksoisesti yhden vuoden ensimmäisen apurahaerän nostamisesta.

Lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentävää henkilövakuuttamista hoitaa Benefit Advisors Oy. Vakuutus tarjotaan alle 60-vuotiaille henkilökohtaisen kokovuotisen apurahan saaneille. Se sisältää tapaturma-, sairauskulu- ja henkivakuutuksen ja se on voimassa myös vapaa-ajalla yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan. Vakuutuksen turvin voi käyttää yksityistä terveydenhuoltoa pienellä omavastuulla. Vakuutuksen maksamisesta huolehtii Kulttuurirahasto. Sen määrä, noin 200 euroa lisätään myönnettyyn apurahaan jälkikäteen. Ohjeet vakuutuksen hakemiseksi toimitetaan apurahapäätöksen liitteenä.

Sivun alkuun

Yliopistokorvaus

Kulttuurirahasto on solminut kaikkien Suomen yliopistojen kanssa puitesopimuksen apurahansaajien aseman parantamiseksi yliopistoilla. Tämä takaa Kulttuurirahaston apurahansaajille samanlaiset kullakin laitoksella tavanomaiset perusedellytykset kuin vastaavissa tehtävissä työskentelevillä työsuhteisilla tutkijoilla ja tohtorikoulutettavilla. Puitesopimus koskee myös tohtoreita laitoksen harkinnan mukaan.

Tavanomaisilla perusedellytyksillä tarkoitetaan mm. asianmukaisia työ- ja laboratoriotiloja, tietoliikenne-, posti-, tulostus- sekä kirjasto- ja tietopalveluja (aineistojen käyttölisenssien niin mahdollistaessa) siinä määrin kuin ne ovat yleisesti tutkijoiden ja tohtorikoulutettavien käytössä.

Tavanomaisista perusedellytyksistä yliopistolle maksettava yliopistokorvaus sisältyy Kulttuurirahaston vähintään 4 kk:n työskentelyyn myönnettäviin apurahoihin. Sitä ei voi hakea erikseen työskentelyapurahan lisäksi. Yliopistokorvauksen suuruus on 1 600 euroa vuodessa. Apurahansaaja huolehtii itse korvauksen maksamisesta yliopistolle tehtyään ensin yliopiston kanssa henkilökohtaisen sopimuksen.

Jos apurahansaaja ei halua sopia tutkimusedellytyksistä yliopiston kanssa, hän voi apurahan avulla järjestää tarvitsemansa tutkimusedellytykset itse.

Sivun alkuun

Tee hakemus

Tee apurahahakemus hakuaikana (keskusrahasto 1.‒31.10., maakuntarahastot 10.1.‒10.2.) Apurahanhakijan verkkopalvelussa. Palvelussa on valittavana vain meneillään olevat haut, ja se on avoinna hakuajan viimeiseen päivään klo 16 asti Suomen aikaa.

Kirjaudu palveluun henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksillasi. Jos sinulla ei ole suomalaisia verkkopankkitunnuksia, voit rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Täytä lomake huolellisesti niiltä osin kuin se koskee omaa hankettasi. Lisää liitetiedostot. Lähetä hakemus liitteineen verkkopalvelussa.

Lausunnoista on oma ohjeistuksensa.

Kulttuurirahasto hyväksyy jälkikäteen toimitettuina liitteinä ainoastaan hakuajan päättymisen jälkeen myönnetyt todistukset ja väittelyluvat. Keskusrahastossa niitä otetaan vastaan tammikuun loppuun asti Apurahanhakijan verkkopalvelun kautta. Hakemuksen hallinta -toiminto löytyy Hakemus-sivulta. Maakuntarahastojen osalta kannattaa olla yhteydessä suoraan ko. maakuntarahastoon.

Sivun alkuun

Hakemuksen kieli

Suomenkielisten hakijoiden toivotaan kirjoittavan koko hakemuksensa liitteineen suomeksi. Jos työskentelykieli on englanti, liitteet voivat olla englanninkielisiä, mutta itse hakemus ja siihen sisältyvä työsuunnitelman tiivistelmä tulee laatia suomeksi (paitsi silloin, kun hakijan äidinkieli ei ole suomi). Lomakkeeseen kirjoitettavaa muutamien sanojen mittaista hakemuksen aihetta toivotaan suomeksi kaikilta hakijoilta.

Sivun alkuun

Hakemuksen rakenne

Verkkopalvelussa oleva hakemus koostuu seuraavista sivuista:
Hakemus, Hakija, Apuraha, Työsuunnitelma, Ansiot, Muu rahoitus, Liitteet, Sitoumus, Lähetys.

Täytettyäsi hakijasivun voit täyttää muut sivut valitsemassasi järjestyksessä. Tiedot tallentuvat automaattisesti siirryttäessä sivulta toiselle. Täytä lomake soveltuvin osin, jokaiseen kenttään ei siis ole pakko kirjoittaa.

Hakemusta ei tarvitse tehdä alusta loppuun kerralla. Se on aluksi luonnos ja täydennettävissä lähettämishetkeen asti.   

Ilmoita hakuajan päättymisen jälkeen saadusta rahoituksesta tai palkallisesta tohtorikoulutettavan tehtävästä verkkopalvelun kautta. Hakemuksen hallinta -toiminto löytyy Hakemus-sivulta. Toiminnon kautta voit myös muuttaa haettavan apurahan määrää tai peruuttaa hakemuksen sekä liittää hakemukseen hakuajan päättymisen jälkeen saamasi tutkintotodistuksen tai väittelyluvan.

Voit esikatsella hakemustasi lomakemuodossa. Esikatselussa tarvittavan Adobe Reader -ohjelman voit ladata ja asentaa esim. verkkopalvelussa olevasta linkistä.

Hakemusta koskeviin tiedusteluihin vastataan siinä rahastossa, josta apurahaa haetaan. Katso keskusrahaston ja maakuntarahastojen omat yhteystiedot. Järjestelmän käyttöön liittyvissä teknisissä kysymyksissä auttaa tekninen tuki sähköpostitse (tekninentuki[at]skr.fi).

Sivun alkuun

Hakija

Hakijana voi olla henkilö yksin, useammasta henkilöstä koostuva työryhmä tai rekisteröity yhteisö (esim. yhdistys tai osuuskunta). Huomaathan, että verkkopalvelussa pyydettävät tiedot muuttuvat tämän valinnan mukaan.
 
Hakiessasi apurahaa työryhmälle täytä hakijasivu ryhmän vastuuhenkilön tiedoilla. Vastuuhenkilö vastaa mahdollisesti myönnettävästä apurahasta Kulttuurirahastolle sekä tarvittaessa eläkelaitokselle (Mela) ja verottajalle. Ilmoita työryhmän kokoonpano (tieteellistä tai taiteellista työtä hankkeessa tekevät henkilöt) hakemuksessa.

Rekisteröidyltä yhteisöltä vaaditaan Y-tunnus tai yhdistysrekisterinumero. Mikäli yhteisöä ei ole rekisteröity, hakemus tulee laatia työryhmänä.

Henkilöiden ja työryhmien apurahojen maksatuksesta sopimista varten Kulttuurirahasto tarvitsee apurahansaajan henkilötunnuksen. Sen antaminen jo hakuvaiheessa nopeuttaa asiointia huomattavasti.

Sivun alkuun

Apuraha

Apuraha-sivulla pyydettäviä tietoja ovat mm. hakuala, hakemuksen aihe, haettavan apurahan määrä, apurahakauden pituus ja nimikkorahasto.

Merkitse työn suorituspaikka, jos kyseessä on yliopiston tai korkeakoulun laitos tai muu vastaava. Merkitse myös työn suoritusmaa, jos työ tehdään pääosin muualla kuin Suomessa. Mikäli kuulut tutkimusryhmään, ilmoita tutkimusryhmän johtajan nimi.

Luettele henkilöt (1‒3), joilta pyydät lausunnon. (Lisätietoja lausunnoista kohdassa Mitä minun tarvitsee tietää lausunnoista.)

Hakemuksen ala

Valitse tarjolla olevista hakualoista se, jonka alan asiantuntijoiden haluat ensisijaisesti arvioivan hakemuksen. Mieti tätä erityisen tarkkaan, jos työsi liikkuu vakiintuneiden tieteen- ja taiteenalojen välimaastossa. Tarvittaessa perustele valintasi ja tarjoa vaihtoehtoisia hakualoja työsuunnitelmasi tiivistelmän alussa. Toimi näin myös useampien taiteen ja/tai tieteen alojen yhteishankkeissa.

Muutamia huomioita alavalintoihin liittyen:

Perusopinnot
Valitse luettelosta Tieteen ja taiteen perusopinnot, jos teet perusopintovaiheen lopputyötä (esim. pro gradu). Jos haet apurahaa muuhun kuin lopputyöhön, valitse kuitenkin oma tieteen tai taiteen alasi. Huomaa, että apurahoja ei myönnetä esim. ulkomaisten yliopistojen lukuvuosimaksuihin eikä opintoihin sisältyvään opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. (Lisätietoja opintoapurahoista kohdassa Perusopintoihin myönnettävät apurahat.)

Tietokirjat, elämäkerrat ja tieteellisen kirjallisuuden kääntäminen
Valitse luettelosta sopiva tieteen tai taiteen ala teoksen aiheen tai henkilön taustan mukaan, jos haet apurahaa tieteellisen kirjallisuuden kääntämiseen, yleistajuisen tietokirjan, elämäkerran tai muun julkaisun kirjoittamiseen.

Kotiseututyö
Valitse luettelosta sopiva tieteen tai taiteen ala, jos haet maakuntarahastoista 10.1‒10.2. haettavaa apurahaa kotiseututyöhön (esim. historia, perinnetiede tai jokin taiteen aloista).

Sivun alkuun

Hakemuksen aihe

Merkitse hakemuksen aihe suomenkielisenä niin lyhyesti ja yleistajuisesti, että sitä voidaan käyttää julkisessa tiedotuksessa. Viittaus työsuunnitelmaan ei riitä. Aiheesta tulee käydä ilmi, mistä hakemuksessa on kysymys. Jos esim. haet apurahaa soittimen hankintaan tai mestarikurssille osallistumiseen, mainitse instrumentti.

Esimerkkejä

  • maaseudun palveluja käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen
  • ilman epäpuhtauksia käsittelevään väitöskirjatyöhön Yhdysvalloissa
  • keramiikkauunin hankintaan
  • kirjalliseen työskentelyyn
  • kamarimusiikkitapahtuman järjestämiseen
  • marjojen terveysvaikutusta käsittelevään pro gradu -työhön

Hakemuksen aihe ei ole yhtä kuin työsi nimi. Siis näin: retrospektiivisen näyttelyn järjestämiseen. Ei näin: Kohtaamisia ajassa ja tilassa.

Haettavan apurahan määrä ja erittely

Haettavan apurahan määrän on perustuttava tulo- ja menoarvioon. Jos haet vain työskentelyapurahaa, erillistä tulo- ja menoarviota ei tarvitse laatia. Jos haet työskentelyapurahan lisäksi kuluapurahaa tai pelkästään kuluapurahaa laadi hakulomakkeessa olevan erittelyn lisäksi selkeä taulukko, jossa tulo- ja menopuoli ovat yhtä suuret.

Henkilökohtaisen kokovuotisen työskentelyapurahan määrä on 24 000 euroa, eli 2 000 euroa kuukaudessa. Tohtoreilla kokovuotiseen tieteelliseen työskentelyyn tarkoitettu apuraha on 28 000 euroa.

Apuraha voidaan myöntää tohtoritasoisena vain väitelleille tai väittelyluvan saaneille hakijoille (keskusrahaston haussa toimitettava tammikuun loppuun mennessä Apurahanhakijan verkkopalvelussa olevan Hakemuksen hallinta -toiminnon kautta; maakuntarahastojen haussa toimitusajankohdat tulee tarkistaa ko. rahastosta).

Vähintään neljän kuukauden työskentelyyn myönnettävä apuraha sisältää lakisääteiset vakuutusmaksut sekä tavanomaiset matka-, materiaali-, laite- ja työhuonekustannukset. Tavanomaiseksi kuluksi katsotaan myös yliopistoille tarvittaessa maksettava yliopistokorvaus (ks. kohta Yliopistokorvaus).

Vakuutusmaksuja (n. 15 %) ja edellä kuvattuja tavanomaisia kuluja (vuosiapurahasta korkeintaan 4 000 euroon asti) ei tarvitse eritellä hakemuksen kohdassa Apurahan määrä. Riittää, että merkitset koko summan kohtaan Työskentelyapuraha seuraavan taulukon mukaisesti (suluissa tohtoreiden apuraha tieteelliseen työskentelyyn):

kk kk
12 24 000 (28 000) 6 12 000 (14 000)
11 22 000 (25 500) 5 10 000 (11 500)
10 20 000 (23 500) 4 8 000 (9 500)
9 18 000 (21 000) 3 6 000 (7 000)
8 16 000 (18 500) 2 4 000 (5 000)
7 14 000 (16 500)    

Taulukon mukainen apuraha on tarkoitettu kokopäiväiseen päätoimiseen työskentelyyn. Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitusta lukuunottamatta Kulttuurirahasto rahoittaa ensisijaisesti kokopäiväistä työskentelyä.

Jos haet kuluapurahaa tai työskentelyapurahan lisäksi apurahaa tavanomaista suurempiin kuluihin, erittele haettavan apurahan määrä hakulomakkeelle annettuun tilaan. Jos haet residenssiapurahaa, merkitse residenssityöskentelyn osuus kohtaan Työskentelyapuraha ja kulujen osuus kuluerittelyssä varattuun kohtaan Residenssikulut. Huomaa, ettei työskentelyapurahan yhteenlaskettu määrä voi ylittää vuosiapurahan määrää (24 000 euroa). Huomaa myös, että työryhmän residenssihakemuksella voi hakea apurahaa vain residenssissä tapahtuvaan työskentelyyn ja kuluihin. (Lisätietoja residenssiapurahoista kohdassa Residenssiapurahat taiteilijoille.)

TYÖSKENTELY

  • Työskentelyapurahalla tarkoitetaan edellä esitetyn taulukon mukaista taiteellisen tai tieteellisen työskentelyn osuutta apurahasta. Merkitse tähän kohtaan myös työryhmän yhteenlaskettu apurahatyöskentelyn osuus koko apurahasta.

KULUT

  • Matka-apurahaa voi hakea apurahahankkeeseen liittyviin poikkeuksellisiin matkakustannuksiin. Erillisiä kokous- ja luentomatkoja tuetaan vain poikkeuksellisesti.
  • Materiaali- ja laitekuluja ovat taiteen aloilla suurehkot hankinnat, esim. soittimet, ja tieteen aloilla erityisesti nuorten, aloittavien tutkimusryhmien suuret laitehankinnat.
  • Aputyövoimalla ja ostopalveluilla tarkoitetaan hankkeen toteuttamiseksi välttämätöntä työpanoksen hankintaa. Jos apurahaa käytetään aputyövoiman palkkaamiseen, on otettava huomioon verotus sekä sosiaaliturvamaksut. Merkitse tähän kohtaan myös työryhmän tai yhteisön maksamat palkat ja palkkiot sivukuluineen.
  • Muilla kuluilla tarkoitetaan esim. tilavuokria.
  • Jos haet residenssiapurahaa, merkitse tähän kohtaan residenssin aiheuttamat kulut yhteensä. Jos haet residenssiapurahan lisäksi tavanomaista työskentely- ja/tai kuluapurahaa, erittele ne yllä mainittuihin kohtiin. Työskentelyapurahan määrä residenssissä on 2 000 euroa kuukaudessa tai 500 euroa viikossa.

Henkilökohtainen työskentelyapuraha (myös kolmivuotinen) myönnetään enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tästä poikkeuksena on kohdassa Lue myös kuvattu Tohtorikoulutettavan yhteisrahoitus.

Merkittäviä kulttuurihankkeita voidaan tukea huomattavan suurilla apurahoilla. Rahoitus myönnetään korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Ilmoita vuosittaiset kustannukset tulo- ja menoarviossa hankkeen koko kestoajalta. Erittele kuluosuuksien lisäksi jokaisen hankkeessa työtä tekevän henkilön osuus euroina ja kuukausina.

Apurahalla tehtävän työn kesto

Merkitse hakemukseen apurahalla tehtävään työhön käytettävä aika täysinä kuukausina. Kolmivuotisen apurahan hakijat merkitsevät kestoksi 12 kuukautta.

Merkitse työryhmän yhteenlaskettu työskentelyaika kuukausina silloin, kun vähintään yksi ryhmän jäsen tekee työtä hankkeessa neljä kuukautta tai enemmän. Merkitse se hakemukseen vaikka työskentely olisi kausittaista ja/tai osa-aikaista. Tämä auttaa laskemaan myös työryhmän työskentelyyn haettavan apurahan määrän.

Älä merkitse kestoa, jos haet apurahaa vain kuluihin tai yhteisölle.

Tämä hakemuksen kohta on tarkoitettu Myel-vakuutettavan työskentelyn kartoittamiseen.

Esimerkki
Työryhmässäsi on neljä henkilöä, joista kaksi tekee taiteellista työtä vuoden pituisessa hankkeessasi 4 kk (8 000 euroa), yksi 2 kk (4 000 euroa) ja yksi osa-aikaisesti 2 kk (2 000 euroa). Hakemukseen merkittävä työskentelyn kesto on tällöin 12 kk ja haettavan työskentelyapurahan määrä 22 000 euroa.

Nimikkorahastot

Suomen Kulttuurirahasto muodostuu yleisrahastosta sekä lahjoituksiin ja testamentteihin perustuvista nimikkorahastoista, joista jaetaan apurahoja vuosittain tai harvemmin. Luettelo tänä vuonna jakovuoroisista rahastoista ja niiden tarkoituksista on Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Nimikkorahastot jakavat apurahoja lahjoittajiensa toivomiin, usein tarkasti määriteltyihin tarkoituksiin. Näiden alojen ulkopuolelle jääviä hankkeita tuetaan käyttötarkoitukseltaan vapaista varoista.

Jos löydät kotisivuilla olevasta luettelosta hakemuksesi alaan erityisen sopivia jakovuorossa olevia nimikkorahastoja, joilla on tarkasti määritelty tarkoitus (esim. Raija Hellsten-Laineen rahasto tukee naispuolisten novellistien tai lyyrikoiden työskentelyä ulkomailla), kannattaa ne kirjata lomakkeeseen. Tämä ei kuitenkaan ole apurahansaannin edellytys.

Jos hakemasi apurahan määrä on suurempi kuin nimikkorahaston jakosumma, nimikkorahastoa ei ole syytä mainita.

Hakulomakkeessa olevasta luettelosta voit valita korkeintaan kolme nimikkorahastoa. Muita sopivia käyttötarkoitukseltaan rajattuja vaihtoehtoja voit mainita työsuunnitelman tiivistelmässä.

Keskusrahaston hakulomakkeessa on lueteltuna vain sellaisia nimikkorahastoja, joilla on erillinen hoitokunta arvioimassa hakemuksia. Muut keskusrahaston jakovuoroiset nimikkorahastot löydät Kulttuurirahaston kotisivuilta.

Maakuntarahastojen hakulomakkeessa on lueteltuina kaikki rahaston jakovuoroiset nimikkorahastot.

Sivun alkuun

Työsuunnitelma ja sen tiivistelmä

Kerro hakemuksessa (työsuunnitelman tiivistelmässä) lyhyesti ja yleistajuisesti, mihin tarkoitukseen haet apurahaa ja miten ja missä aikataulussa toteutat suunnitelmasi. Jos mahdollista kerro myös miksi rahoituksen saaminen on tärkeää ja miksi juuri sinä (tai työryhmä tai yhteisö) voit toteuttaa tämän hankkeen. Vakuuta faktoilla ja visioilla.

Hakemuslomakkeessa annettu tila on rajallinen (6 000 merkkiä välilyönteineen). Voit seurata tilan täyttymistä Esikatselu-toiminnon avulla. Suosittelemme suunnitelman kirjoittamista tekstinkäsittelyohjelmalla ja valmiin tekstin kopioimista hakemuksessa olevaan tilaan.

Laajemman työsuunnitelman, korkeintaan 6 sivua (sivumäärä ei sisällä sisällys- ja lähdeluetteloa), voit esittää erillisessä liitteessä. Jos työskentelykielesi on englanti, voit liittää työsuunnitelman englanninkielisenä. Itse hakemus ja siihen sisältyvä työsuunnitelman tiivistelmä tulee kuitenkin laatia suomeksi (paitsi silloin, kun hakijan äidinkieli ei ole suomi).

Työsuunnitelmassa tulee kuvata

  • työn tausta, tavoite ja merkitys
  • suorituspaikka
  • tämänhetkinen vaihe
  • toteuttamissuunnitelma
  • tulo- ja menoarvio*
  • aikataulu.

*Tulo- ja menoarvio voi olla osa työsuunnitelmaa, mutta on suositeltavaa antaa se erillisenä liitteenä. Sitä ei tarvitse laatia ollenkaan, jos apurahaa haetaan vain henkilökohtaiseen työskentelyyn.

Mikäli työsuunnitelma mahtuu kokonaisuudessaan lomakkeessa annettuun tilaan, sitä ei tarvitse oheistaa erillisenä liitteenä.

Älä käytä työsuunnitelman tiivistelmässä taulukoita tai pitkiä luetteloita. Ne menettävät helposti muotonsa ja vievät kohtuuttomasti tilaa.

Kiinnitä erityistä huomiota kieliasuun ja ymmärrettävyyteen. Asiantuntija ei välttämättä ole juuri sinun erityisosaamisesi asiantuntija, siksi yleistajuisuus on tärkeää. Kannattaa luetuttaa työsuunnitelmaa kollegoilla, tiivistelmää jopa asiaa tuntemattomalla naapurilla. Väännä rautalangasta mitä aiot tehdä. Innoita lukija.

Lue Aloita tästä

Sivun alkuun

Ansiot

Ansioluettelo tai CV on annettava erillisenä liitteenä. Nosta siitä enintään kuusi hankettasi tukevaa ansiota ja merkitse ne hakemukseen. Toimi samoin julkaisujen kanssa. Annettu tila on rajallinen ja edellyttää asian tiivistämistä.

Työryhmän ansioiksi sopivat vain haettavalla apurahalla hankkeessa työskentelevien ryhmän jäsenten ansiot.

Yhteisöltä pyydetään Ansiot-sivulla yhteisön aiemman toiminnan tiivistä esittelyä.

Sivun alkuun

Muu rahoitus

Luettele hakemuksessa aiemmin saamasi tai työryhmän tai yhteisön aiemmin saamat enintään kuusi apurahaa kolmelta viime vuodelta. Jos haet apurahaa työryhmälle, voit luetella sekä työryhmän yhdessä saamat aiemmat apurahat että yksittäisten työryhmän jäsenten henkilökohtaiset apurahat.

Ilmoita hakemuksessa mahdollisesti vireillä olevat hakemukset samaan tai muuhun tarkoitukseen. Ilmoita myös asemasi tohtorikoulutettavana eli onko tohtorikoulutettavan tehtäväsi kokonaan tai osittain rahoitettu ja mille ajalle rahoitus on tarkoitettu. Kerro myös, onko hakemus palkalliseen tehtävään vireillä.

Kokopäiväiseen työskentelyyn myönnettävä apuraha edellyttää vapautta ansiotyöstä (myös palkallinen tohtorikoulutettavan tehtävä katsotaan ansiotyöksi). Jos kuitenkin suunnittelet tai tiedät tekeväsi enemmän kuin 25 % kokopäiväisestä apurahatyöhön käytettävästä työajasta ansiotyötä, merkitse hakemukseen, että olet työsuhteessa apurahakauden aikana, kirjoita lisäselvitys tilanteesta työsuunnitelmaasi ja suhteuta hakemasi työskentelyapurahan määrä apurahatyöhön käytettävään työaikaan. Ks. kohdat Haettavan apurahan määrä ja erittely ja Apurahalla tehtävän työn kesto.

Hakemusten käsittelyn aikana muualta vastaavaan tarkoitukseen saadusta rahoituksesta (esim. toinen apuraha, palkka tai aikuiskoulutustuki) ja palkallisesta tohtorikoulutettavan tehtävästä on ilmoitettava välittömästi Apurahanhakijan verkkopalvelun kautta. Ilmoittamatta jättäminen voi johtaa myönnetyn apurahan peruuttamiseen tai sen määrän tarkistamiseen. Verkkopalvelun kautta voit myös tarvittaessa muuttaa haettavan apurahan määrää tai peruuttaa hakemuksen.

Yleensä Suomen Kulttuurirahasto ei myönnä apurahaa hakijalle, jos hänellä on jo olemassa koko päätösajankohdan jälkeiselle 12 kk:lle rahoitus siihen työhön, johon apurahaa haetaan.

Työskentelyapurahaa vastaavaa rahoitusta ei voi käyttää samanaikaisesti apurahan kanssa.

Muista ilmoittaa muualta saamasi rahoitus.

Sivun alkuun

Liitteet

Lataa liitteet hakemukseen hakuaikana ennen kuin lähetät hakemuksen verkkopalvelussa. Hakemus liitteineen lähetetään vain verkossa.  Lausunnonantaja jättää lausunnot Lausunnonantajan verkkopalveluun erikseen omilla tunnuksillaan. (Ks. lausuntoja koskeva ohjeistus kohdasta Mitä minun tarvitsee tietää lausunnoista.)

Hakemukseen tulee sisältyä alla luetellut liitteet soveltuvin osin. Kaikki liitteet eivät siis ole kaikille pakollisia.

  • työsuunnitelma (tätä ei tarvita erillisenä liitteenä, jos asia mahtuu kokonaisuudessaan työsuunnitelman tiivistelmälle tarkoitettuun tilaan hakemuksessa)
  • tulo- ja menoarvio (tätä ei tarvita, jos apurahaa haetaan vain henkilökohtaiseen työskentelyyn)
  • ansioluettelo tai curriculum vitae (2-3 henkilön työryhmässä kaikilta ryhmän jäseniltä, yli 3 henkilön työryhmässä vastuuhenkilöltä ja hänen lisäkseen 1-2 keskeiseltä henkilöltä)
  • perusopintojen opinnäytetyön tekijöiltä opintosuoritusote (esim. WebOodista tmv. saatava)
  • jatko-opiskelijoilta opintosuoritusote (esim. WebOodista tmv. saatava) ja kopio tutkintotodistuksesta tai kopiot haettavan apurahan kannalta oleellisista todistuksista (kopioiden ei tarvitse olla oikeaksi todistettuja)
  • post doc -vaiheessa kopio tutkintotodistuksesta tai väittelylupa
  • visuaalisen alan taiteilijoilla kuvia töistä (1-5 kpl) ja mahdollinen linkki sähköiseen portfolioon
  • yhteisöillä viimeinen hyväksytty tilinpäätös (tuloslaskelma ja tase ilman liitteitä sekä tilintarkastuskertomus)
  • yhteistyötahon alustava sitoutuminen hankkeeseen sekä yhteystiedot (Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan hakijat)

Liitteitä pyydetään ensisijaisesti pdf-tiedostoina. Järjestelmä ottaa vastaan myös tiedostomuodot .txt .rtf  .doc .docx .xls .xlsx .bmp .jpg .jpeg .gif .png .tif .tiff. Yksittäisen liitteen koko voi olla korkeintaan 3 MB.

Kaikki hakemuksen liitteet tulee lähettää Apurahanhakijan verkkopalvelussa yhdessä hakemuksen kanssa määräaikaan mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita liitteitä tai hakemuksia ei oteta huomioon. Poikkeuksen muodostavat todistukset ja väittelyluvat, jotka on myönnetty hakuajan umpeuduttua. Ne voidaan toimittaa Apurahanhakijan verkkopalvelussa olevan Hakemuksen hallinta -toiminnon kautta keskusrahaston haussa tammikuun loppuun mennessä. Maakuntarahastojen haussa toimitusajankohdat tulee tarkistaa ko. rahastosta.

Jos olet saanut Kulttuurirahastosta aiemmin rahoitusta hankkeellesi, muista päivittää työsuunnitelma ja selvittää hankkeen edistymistä.

Sivun alkuun

Sitoumus

Suomen Kulttuurirahasto edellyttää, että sitoudut noudattamaan hakemisen yhteydessä annettuja ohjeita, ilmoittamaan Kulttuurirahastolle hakemusten käsittelyn aikana muualta saamastasi vastaavasta rahoituksesta ja toimimaan esittämäsi suunnitelman mukaan. Kulttuurirahasto edellyttää myös, että sitoudut apurahansaajan ohjeisiin, mikäli apuraha myönnetään. Ohjeet apurahan saaneille ovat Kulttuurirahaston kotisivuilla.

Sitoumuksen lisäksi Kulttuurirahasto edellyttää, että vakuutat hakemuksessa antamasi tiedot oikeiksi ja annat suostumuksesi luovuttamiesi tietojen ja asiakirjojen käyttöön hakemusten arviointi- ja päätösprosessissa. Rahasto edellyttää myös, että hyväksyt sen, että tieto myönnettävästä apurahasta voidaan ilmoittaa muille rahoittajatahoille (säätiöt, taidetoimikunnat ymv.) ennen julkistamista päällekkäisten myöntöjen välttämiseksi.

Apurahasta tulee antaa selvitys verkossa sen käyttämisen jälkeen, viimeistään vuoden kuluttua apurahan loppuun maksamisesta.

Sivun alkuun

Lähetys

Osa hakemuksessa pyydettävistä tiedoista on pakollisia. Mikäli hakemus on puutteellinen, palvelu estää hakemuksen lähettämisen, kunnes puutteelliset tiedot on korjattu.

Lähetettyäsi hakemuksen esikatsele sitä. Jos vielä tässä vaiheessa huomaat korjattavaa, voit peruuttaa lähetyksen, muokata hakemusta ja lähettää sen uudestaan hakuaikana.

Kun hakuaika päättyy, hakemuksen lähettäminen tai muokkaaminen verkkopalvelussa ei ole enää mahdollista. Lähetetyn hakemuksen Hakemus-sivulta avautuviin toimintoihin voit tutustua kohdassa Hakemuksen rakenne).

Sivun alkuun