Suomen Kulttuurirahaston teettämä kyselytutkimus kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Etelä-Karjalassa asuvat pitävät tärkeänä, että omalla asuinpaikkakunnalla on tarjolla laaja valikoima erilaisia kulttuuripalveluita. Kulttuurin kuluttamisen esteistä eteläkarjalaiset nostavat keskimääräistä useammin esiin vähäisen tarjonnan tai puutteellisen tiedonsaannin.

Yhteensä yli 8000 vastaajaa tavoittaneen tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Etelä-Karjalassa haastatteluja tehtiin 329.

Etelä-Karjalassa asuvat käyttävät kulttuuripalveluita jokseenkin yhtä paljon ja monipuolisesti kuin suomalaiset keskimäärin. Kaikista aktiivisimpien kulttuurin suurkuluttajien osuus (4 %) on kuitenkin aavistuksen muuta maata (6 %) pienempi. Vastaavasti passiivisia, yksipuolisia kulttuurinkuluttajia on Etelä-Karjalassa (47 %) hieman keskiarvoa enemmän (44 %). Erityisesti museoissa eteläkarjalaiset vastaajat vaikuttavat vierailleen hieman keskimääräistä suomalaista harvemmin.

Kysyttäessä kulttuurinkulutuksen esteistä enemmän kuin kaksi viidestä nostaa kolmen tärkeimmän esteen joukkoon liian kalliit sisäänpääsymaksut ja kolmasosa sen, että matkat ovat pitkiä. Lisäksi itseä kiinnostavan tarjonnan vähäisyys ja puutteelliset tiedot tapahtumatarjonnasta nousevat keskimäärää useammin esiin Etelä-Karjalassa asuvien vastauksissa.

Eteläkarjalaiset pitävät keskimäärää tärkeämpänä, että omalla asuinpaikkakunnalla on tarjolla moninaisia kulttuuripalveluita. Tärkeimmiksi nousevat muun maan tapaan kirjasto, kirjakauppa, kansalaisopisto ja elokuvateatteri, mutta myös monien muiden kulttuurista nauttimisen ja sen harrastamisen muotojen olemassaoloa lähiympäristössä pidetään arvossa. Listatuista kuudestatoista erilaisesta kulttuuripalvelusta ainoastaan ooppera ja konserttitalo ovat sellaisia, joiden saatavuutta enemmistö eteläkarjalaisista ei pidä tärkeänä.

Televisio ja painetut sanomalehdet koetaan Etelä-Karjalassa kulttuurin tietolähteistä tärkeimmiksi. Toisaalta ilmaisjakelulehtiä arvostetaan kulttuuritiedon välittäjinä hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Taiteen rahoitukseen Etelä-Karjalassa suhtaudutaan samalla tavoin kuin maassa muutenkin: selvä enemmistö (66 %) ajattelee, että taidetta on tuettava verovaroista, mutta samalla 59 % ajattelee, että eliitin tulisi itse maksaa taide, josta se pitää.

Kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia

Valtakunnallisesti tarkasteltuna suomalaisten eniten suosimia kulttuuri- ja taidekohteita ovat elokuvat, museot ja teatteri. Kaksi kolmesta suomalaisesta on käynyt näissä viimeisten kahden vuoden aikana vähintään kerran.

Kaikkein aktiivisimpia kulttuurinkuluttajia löytyy keskimääräistä enemmän naisten, akateemisen tutkinnon suorittaneiden ja pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudesta. Kulttuurin kuluttaminen taas on muuta väestöä vähäisempää niillä, jotka samaistuvat työväenluokkaan. Ansiot kuitenkin korreloivat vain vähän kulttuurinkulutuksen runsauden kanssa: niin aktiivisia kuin passiivisiakin kuluttajia löytyy melko tasaisesti kaikista tuloluokista.

Taiteen tehtävistä suomalaiset pitävät yksimielisimmin tärkeänä viihdytyksen ja lohdun tuomista arkeen (83 % pitää tärkeänä tai melko tärkeänä). Korkealle tärkeydessä nousevat myös esteettisten kokemusten tuottaminen ja ihmisten yhdistäminen yhteisten kokemusten kautta. Valtaosa vastaajista on taiteen merkityksestä näiltä osin samaa mieltä, sosiaalisesta asemasta riippumatta. Yli kaksi miljoonaa suomalaista (44 % vastaajista) pitää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvinvoinnilleen.

”Tämän tutkimuksen tulokset ovat melkein liian hyviä ollakseen totta”, toteaa Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava. ”Eihän kukaan kuvittele, että kaikkien suomalaisten pitäisi harrastaa kulttuuria. Lähes puolet kuitenkin pitää kulttuuria elämässään merkittävänä asiana, ja kaikilla kulttuurin lajeilla on kannattajansa.”

Vaikuttavimmat taide-elämykset

Tutkimuksessa kysyttiin myös, missä määrin vastaajat ovat vaikuttuneet eri taiteilijoiden työstä ja teoksista. Listan kärkipaikalle kohoaa taidemusiikin säveltäjä Jean Sibelius, jonka teoksista peräti 56 % suomalaisista kertoo vaikuttuneensa syvästi.

Taidelajeista myös kirjallisuus nousee vaikuttavuudessa korkealle: vaikuttavimpaan kymmenikköön mahtuvat niin Tove Jansson, Väinö Linna, Mika Waltari kuin Eino Leino. Erityisen vaikuttavia elämyksiä ovat tarjonneet myös mm. populaarimusiikkia edustava Juice Leskinen sekä taidemaalarit Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck.

Etelä-Karjalassa ollaan keskimäärää vaikuttuneempia useiden kirjailijoiden teoksista: Eino Leinon, Laila Hirvisaaren, Väinö Linnan, Kalle Päätalon ja Ilkka Remeksen. Myös populaarimusiikkia edustavat Juice Leskinen ja Ville Valo ovat vaikuttaneet eteläkarjalaisiin hieman enemmän kuin suomalaisiin keskimäärin.

Tulokset ovat peräisin tutkimuksesta, jonka Suomen Kulttuurirahasto teetti TNS Gallup Oy:llä syys-lokakuussa 2013. Tutkimukseen vastasi internetpaneelissa yhteensä 8059 henkilöä, ja aineisto edustaa maamme 15–74-vuotiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunta). Etelä-Karjalassa haastatteluja tehtiin 329. Tulosten luottamusväli on koko maan aineistossa suurimmillaan noin yksi prosenttiyksikkö kumpaankin suuntaan ja Etelä-Karjalan kohdalla noin 5,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimustulokset verkossa:

Tutkimustulokset Etelä-Karjalan osalta.

Valtakunnalliset ja maakuntakohtaiset tutkimusraportit ja -aineistot ovat ladattavissa osoitteessa www.skr.fi/kulttuuritutkimus.