Yhteiskunnallisista erimielisyyksistä huolimatta suomalaiset ovat pohjimmiltaan varsin samanlaisia. Maaseudun keski-ikäisiä duunarimiehiä ja kaupunkien nuoria korkeakoulutettuja naisia yhdistää moni asia, osoittaa Suomen Kulttuurirahaston ja e2:n tutkimus, jossa tarkastellaan suomalaisten identiteettejä. Tutkimus perustuu yli 6000 suomalaisen vastauksiin.

Perhe, ystävät, työ ja koulutus luovat perustan suomalaisten identiteeteille. Nämä kaikki ovat tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista ja niiden merkityksen sivuuttaa vain muutama prosentti.

Suomalaiset samastuvat vahvasti kotikuntaansa, mutta myös pohjoismaisuus ja eurooppalaisuus koetaan identiteetin kannalta tärkeiksi. Kotipaikkaan kiinnittyminen ja kansainvälisyys eivät ole ristiriidassa keskenään.

‒ Suomalaisten identiteettien samanlaisuus peittyy usein repivän julkisen keskustelun alle, tutkija Ville Pitkänen arvioi. 

Yhteiskuntaluokka painottuu ylemmässä keskiluokassa

Suomalaisten identiteettiin liittyvät erot ovat kokonaisuutena melko vähäisiä, mutta painotuseroja on. Yhteiskuntaluokka on merkityksellinen vain reilulle 40 prosentille, mutta sen merkitys korostuu ylimmissä luokissa.

‒Ylemmässä keskiluokassa ja yläluokassa enemmistö arvioi yhteiskuntaluokan tärkeäksi identiteettinsä kannalta. Luokan merkitys on vähäisempi keskiluokkaan tai työväenluokkaan samastuvien joukossa, tutkija Ville Pitkänen toteaa.

Myös koulutuksen osalta on vastaavia eroja. Yliopistokoulutetut korostavat muita selkeästi enemmän koulutusta identiteetissään.

Poliittinen kanta korostuu vasemmistoliiton kannattajilla

Suomalaisista vain vähemmistö (35 %) pitää poliittista kantaa tärkeänä identiteettinsä kannalta.

Puoluekohtaiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Vasemmistoliiton kannattajista yli 60 prosenttia pitää poliittista kantaa identiteetilleen erittäin tai jokseenkin tärkeänä. Kokoomuksessa ja perussuomalaisissa osuus on noin 45 prosenttia ja muissa puolueissa alle 40 prosenttia. Kaikkein vähiten poliittista kantaansa korostavat sinisten (29%) kannattajat.

‒ Kannattajien identiteetin poliittisuus on merkittävä voimavara Vasemmistoliitolle, Pitkänen arvioi.

Noin puolet erittäin arvokonservatiiveista ja erittäin arvoliberaaleista korostaa poliittisen kannan merkitystä oman identiteettinsä kannalta. 

Kaksi kolmesta korostaa kotimaakuntaa identiteetissään

Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää lähiympäristöään, kotikuntaansa ja asuinmaakuntaansa tärkeänä identiteetilleen. Maakuntien merkitys on yllättävän suuri myös nuorille. Alle 30-vuotiaista 62 prosenttia pitää nykyistä asuinmaakuntaansa identiteettinsä kannalta tärkeänä, yli 60-vuotiaissa osuus on 71 prosenttia.

Eri puolueiden kannattajista alueelliset identiteetit ovat selvästi tärkeimpiä keskustalaisille.

‒ Tämä näkyy erityisesti kiinnittymisessä lapsuuden kasvuympäristöön, suvun kotiseutuun ja heimoihin, tutkija Ville Pitkänen täsmentää.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajille alueelliset identiteetit ovat vähiten tärkeitä: he erottuvat maailmankansalaisuudellaan. 

Karjalaisuus, savolaisuus ja eteläpohjalaisuus ovat väkevästi koettuja

Maakuntaidentiteetin merkitys vaihtelee selvästi maakunnittain. Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Lapissa asuvat pitävät maakuntaa identiteettinsä kannalta keskimääräistä tärkeämpänä. Päijät-Häme on puolestaan selkein esimerkki heikon maakuntaidentiteetin maakunnasta.

Vahva maakunnallinen identiteetti liittyy myös siihen, miten suomalaiset samastuvat heimopohjaisiin ryhmiin. Tutkimus osoittaa, että erityisesti karjalaisuus, savolaisuus ja eteläpohjalaisuus ovat väkevästi koettuja. Yli 70 prosenttia etelä- ja pohjoiskarjalaisista, etelä- ja pohjoissavolaisista sekä eteläpohjalaisista samastuu heimoon.

__________________________________________________________________

Tutkimusraportti Sittenkin samanlaisia? Tutkimus suomalaisten identiteeteistä on ensimmäinen neljästä samaan aihepiiriin liittyvästä julkaisusta. Seuraavat kolme julkaisua ilmestyvät vuoden 2018 aikana.

Tutkimustulokset perustuvat 6398 henkilön antamiin vastauksiin. Taloustutkimus keräsi aineiston käyntihaastatteluin ja internetpaneelilla 5.10.2017–11.1.2018. Analyysit ja tutkimusraportin on tehnyt e2. Suomen Kulttuurirahasto ja e2 ovat vastanneet yhdessä tutkimushankkeen suunnittelusta ja rahoituksesta.

Lisätietoja: VTT, tutkija Ville Pitkänen, 040 7770 869, etunimi.sukunimi@e2.fi