Pirkanmaan rahaston Kannatusyhdistyksen jäsentapaaminen järjestettiin lokakuussa Tampellan vanhassa remontoidussa tehdaskiinteistössä, joka sijaitsee kansallismaisemassa Tammerkosken rannalla.

Illan teemana oli identiteetti, josta debatoimaan oli kutsuttu kolme eri alan edustajaa. Historiantutkija, professori Laura Kolbe toi illan keskusteluun historian tajua, it-asiantuntija, liiketoimintajohtaja Eeva-Liisa Lennon diginäkemystä ja teatterinjohtaja Reino Bragge taidenäkökulmaa. Keskustelun isäntänä oli rehtori Jari Andersson.

Aluksi keskustelijat pohtivat omaa identiteettiään ja sen perustaa oman henkilöhistoriansa kautta. Jo siinä kävi ilmi, että identiteetti ei ole yksi, vaan identiteettejä on useita. Ne syntyvät esimerkiksi paikan, sukupuolen, työn tai harrastusten perusteella. Laura Kolbe totesi, että nykyopiskelijat liittävät suomalaisuuteen myyttisiä syvävirtoja, vanhat tutut joulupukin, puuron ja ruisleivän. Ja vaikka kaupungissa asuva suomalainen yhä harvemmin käy metsässä, hän voi silti kuvata itseään ja meitä muita suomalaisia metsäläisiksi.

Tärkeitä kysymyksiä heräsi esimerkiksi siitä, miten digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat identiteettiin. Kun työn tekeminen muuttuu, miten muuttuu työidentiteetti? Entä miten sosiaalisen median käyttö ja erityisesti siellä sisältöjä meille seulova tekoäly vaikuttaa identiteettien eriytymiseen.

Yleisössä erityistä huolta aiheuttivat hyväosaisen kansanosan ulkopuolelle jäävät ihmiset, myös syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset: mihin heidän identiteettinsä nojaa ja mitä se merkitsee?

Suomessa luokkaretki on ollut ja on yhä mahdollinen kouluttautumisen myötä, esimerkiksi Englannissa kieli erottelee ihmiset, eikä vaihto yhteiskuntaluokasta toiseen ole helppoa.  Suomessa myös korostuu yhteisvastuu ja yhteiskunnallisen balanssin säilyttäminen. Mutta vaikka suomalaiset pitävät maataan tärkeänä, kaikki eivät välttämättä enää jää rakentamaan omaa maataan. Onko siis suomalainen identiteetti uhattuna?

Ihminen on muutakin kuin jonkun tietyn kulttuurin edustaja. Erilaiset asiat yhdistävät ihmisiä. Eritaustaisten ihmisten kohtaaminen on tärkeää, saada erilasten osaajien taidot arvokkaina käyttöön.

 

Kuva: Mira Salonen