Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinnot jaettiin maakuntarahaston 56. vuosijuhlassa Pieksämäellä 15.5.2018.


Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 326 hakemusta, joista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi aiempien vuosien tapaan 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin kirjailija Mari Mörölle. 20 000 euron arvoisen Rantasalmi-palkinnon sai puolestaan Senkki Oy. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle. Vuoden 2018 jako oli yhteensä 681 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat humanistiset tieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (29 %) ja lääketieteet (22 %). Taiteen aloista eniten saivat säveltaiteet (32 %), muotoilu ja taidekäsityö (17 %) sekä kuvataiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 56 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi nostettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n kulttuuritilahanke. Yhdistyksen tavoitteena on perustaa uusi matalan kynnyksen kulttuuritila Savonlinnaan. Tarkoitukseen soveltuvaksi tilaksi kunnostetaan alun perin elokuvateatteriksi rakennettu ja sittemmin monikäyttötilana toiminut tila Savonlinnan keskustasta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Paikka kunnostetaan ja varustetaan käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan osin talkoovoimin.

Tilan muutostöiden valmistuttua ja toiminnan käynnistyttyä Kulttuurikellariksi nimitettyä tilaa voivat käyttää savonlinnalaiset kulttuuriyhdistykset, kulttuurialan oppilaitokset, seurakunnat sekä tahot, joilla ei muutoin olisi varaa lunastaa tiloja kulttuurisen toimintansa toteuttamiseksi. Matalan kynnyksen kulttuuritilan toivotaan mahdollistavan kokonaan uuden yhteisöllisen kulttuurialan toimintamallin synnyttämisen Savonlinnaan sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten laajan verkostoitumisen. Parhaimmillaan yhteistyö avaa mahdollisuuden tuottaa myös sisällöltään aivan uudenlaista kulttuuritoimintaa.

Yhdeksän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Rahasto myönsi kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyötä varten. Kokovuotisen saivat kauppatiet. maisteri Toni Juuti, M.Sc. Anu Kinnunen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, terveystiet. maisteri Sanna Luokkamäki, dipl.ins. Aleksandr Soroka, tait. maisteri Tytti Vuorikari. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen myönnettiin kaksi apurahaa. Ne menivät Ph.D. Ere Nokkalalle ja liikuntat. tohtori Arto Pesolalle. Taiteen kokovuotisen apurahan sai dokumentaristi Juha Taskinen. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Runsaasti tukea nuorille

Lahjakkaiden nuorten harrastustoimintaa tuettiin eri tavoin. Instrumenttien hankintaa varten apurahaa saivat Vilja Haajanen (viulu), Elsa-Vilja Heikkilä (sello ja jousi), Viljami Kemppinen (viulu ja jousi), Sini Korhonen (baritonitorvi) sekä Selina Lauha (klarinetti). Kalevi Hämäläinen sai puolestaan apurahan musiikkialbumin tekemiseen, Essi Kettunen musiikkileirille osallistumiseen, Iida Kokkonen Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksen erikoiskoulutukseen osallistumiseen ja Mikkelin Tyttöteatteri näytelmäproduktion tekemiseen.

Kulttuuripalkinto sanataituruudesta, avarasta ajattelusta kirjailija Mari Mörölle

Kuva: Sami Funke.

Mikkelissä syntynyt (s. 1963) ja Savonlinnan taidelukiosta kirjoittanut Mari Mörö tunnetaan nopeatempoisena, energisenä ja tuotteliaana kirjailijana. Mörön tuotanto on monipuolinen kattaen eri tyylilajit mm. romaanit, novellit, näytelmät, pakinat, sketsit ja runot. Lisäksi hän kirjoittaa radioon kuunnelmia sekä tekee elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia. Organisoituun arkeen mahtuvat myös harrastelijakirjoittajien ohjaaminen eri oppilaitoksissa ja arvostelupalveluiden kautta, luennointi, runo- ja novelliantologioiden toimittaminen sekä kolumnien kirjoittaminen puutarhalehtiin – saippuanvalmistusta ja ahkeraa hiihtoharrastusta unohtamatta.

Mörön kirjailijan ura ei käynnistynyt yliopisto-opintojen kautta. Kirjoittamiseen viitoitti tietä lapsuuden aikana sairauden vuoksi vietetyt pitkät hoitojaksot sairaalassa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat tuolloin lähes ainoa tapa saada päivien pitkät tunnit kulumaan. Lukioikäisenä kirjoittaminen jatkui mm. lehtikirjoittelun merkeissä. Taidelukion jälkeen Mörö suoritti kirjoittamisen, kirjallisuuden, kuvataiteen ja puutarha-alan opintoja eri oppilaitoksissa. WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon hän hakeutui vuonna 1991. Varsinainen kirjailijaura sai alkunsa vuonna 1992, jolloin WSOY julkaisi kurssilla valmistuneen novellikokoelman Siivet. Urallaan Mörö on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia. 

Mari Mörön kirjatuotanto jatkuu edelleen hengästyttävällä kahden kirjan vuosivauhdilla. Aiheet teksteihinsä Mörö saa arjesta ja ympäristön tarkasta havainnoinnista. Viimeisimpänä innostuksenkohteena on puutarha asukkeineen sekä ns. garden writing. Se on tyylilaji, jossa lukijat viedään tarinoiden kautta puutarhanhoidon saloihin ja hassuihin sattumuksiin. Puutarhoja Mari Möröllä on tätä nykyä kaksi, toinen Mikkelissä Mörönperällä ja toinen Kanadassa Vancouverinsaarella. Kun Mikkelin Mörönperän puutarha talvehtii, jatkuu puutarhurin vapaaehtoistyö yliopiston omistamassa puutarhassa Tyynenmeren rannalla. Mörön Kukkasuutariksi ristimä sivupersoona saa elää omaa elämäänsä puutarhojen iloista nauttien.

Rantasalmi-palkinto puumuotoilun osaajalle, kestävän kehityksen puolustajalle Senkki Oy:lle

Pasi ja Pertti Mäenpää, Senkki Oy. Kuva: Sami FunkeKuvassa Pasi ja Pertti Mäenpää, kuva: Sami Funke.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Jurva on tunnettu puumuotoiluosaamisestaan ja huonekaluteollisuudestaan. 1800-luvulta käynnistyneen teollisuudenalan perinteitä jatkaa vuonna 1977 perustettu, nyt jo kolmannessa sukupolvessa toimiva perheyritys Senkki Oy. Veljensä Jussi Mäenpään kanssa yrityksen toiminnasta vastaavan Pasi Mäenpään mukaan Jurva on Senkille luonteva paikka.

- Vahvan puualan osaamisen takia Jurva on Senkille luonteva kotipaikka, ja meillä on myös sukujuuria täällä.

Senkki Oy:n erityisosaamista ovat huonekalujen ja komponenttien valmistus. Yritys valmistaa noin 2000 erilaista komponenttia sekä kokoaa ja viimeistelee huonekaluja mm. Iskulle, Artekille, Martelalle, Nikarille ja useille muille kumppaneille. Mäenpään mukaan yrityksen luonnehtiminen pelkäksi alihankkijaksi antaa siitä kapean kuvan, sillä yritys toimittaa kumppaneille kaikkea pelkistä komponenteista aina valmiisiin huippudesigntuotteisiin saakka.

Puun käyttö sisustusmateriaalina on lisääntynyt viime vuosina. Tämä trendi on huomattu myös Senkki Oy:ssä.

- Materiaalina puu on palannut vahvasti sisustamisen trendeihin. Uusiutuvuutensa ja kestävyytensä lisäksi puu luo sisustukseen lämpöä. Erityisen vahvasti puutrendi näkyy julkisessa kalustamisessa, puun terveysvaikutukset otetaan huomioon aiempaa useammin.

Suomalaisen puun jatkojalostuksen edistämisen ja korkean laatutason ylläpitämisen ohella Senkki Oy haluaa myös olla eturintamassa edistämässä kestävää kehitystä. Asiakasverkostonsa kannustamana yhtiö sertifioi puun alkuperän seurannan. Kestävän kehityksen edistämisen lisäksi sertifiointi nähdään myös kilpailuetuna: PEFC-sertifikaatti kertoo yhteistyökumppaneille yrityksen vastuullisuudesta.

- Kestävyyden merkitys on alalla kasvava trendi. Ne toimijat, joilta ei vielä löydy sertifikaattia, joutuvat pohtimaan näitä asioita tulevaisuudessa. Esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden kanssa tekemisissä oltaessa sertifikaattia pyydetään aina.