Teksti: Laura Iisalo
Kuvat: Rami Marjamäki

Kaikissa kaupungeissa on kehittymättömiä, avoimia alueita, jotka muodostavat rajoja tai reunoja rakennetulle ympäristölle. Näitä alueita kutsutaan interstitiaalisiksi välitiloiksi ja niiden koko vaihtelee. Asuinrakennuksen vieressä sijaitseva varikko, sillan alle jäävä tila, moottoritie, tai kehätietä ympäröivä alue ovat välitiloja, mutta jopa kokonainen kaupunki tai yhteisö voi täyttää välitilan tunnusmerkit.

Vaikka nämä jäännösmaisemalliset alueet jäävätkin vähälle huomiolle, niillä on oleellinen rooli meneillään olevassa ja kiihtyvässä, urbaanissa kehityksessä, joka muokkaa kaupunkejamme, sanoo Tampereen yliopiston tutkijatohtori Alia’a Amr.

– Nämä alueet määritellään tyhjiksi, kehittymättömiksi ja alikäytetyiksi. Ne lisäävät erottelua ja epäjatkuvuutta, mutta yhtä hyvin ne voivat olla mukana luomassa uudenlaista kaupunkirakennetta. Välitilojen potentiaali riippuu siitä, kuinka muutos johdetaan ja toteutetaan. Se, kuinka nämä alueet kehittyvät ja muuntuvat, on minun kiinnostuksen kohteeni, hän sanoo.

Me muokkaamme kaupunkejamme, ja ne muokkaavat meitä

Rakennetun ympäristön lisäksi kaupunkeja määrittelevät myös ihmiset, kulttuuri, perinteet ja menneisyys, ja niiden välinen vuorovaikutus. Ei tarvitse olla arkkitehti tai alan asiantuntija osallistuakseen kaupunkikehityksen ja -alueiden suunnitteluun.

Kaupunkeja määrittelevät myös ihmiset, kulttuuri, perinteet ja menneisyys, ja niiden välinen vuorovaikutus.

– Muutos on moniulotteinen konsepti, joka pitää sisällään sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia, ympäristöllisiä, ja tilallisia näkökantoja. Tarvitsemme yhdistelmän uudenlaisia työkaluja, dataa, ja malleja ohjataksemme kaupunkitilojen uudelleensuunnittelua etenkin herkästi haavoittuvilla alueilla, jollaisia välitilat ovat, Amr sanoo.

Maisterintutkinnon lopputyössään Amr tarkasteli kaupungistuneiden syrjäseutujen tilallista kehittymistä, ja tohtorin väitöskirjassaan hän tutki kehäteitä ympäröivien alueiden kaupunkikehitystä ja interstitiaalisuutta Oslossa, Helsingin seudulla, Ammanin kunnassa ja Kuwaitissa.

Syventääkseen ymmärrystään Amr aikoo toteuttaa uuden tohtorinväitöskirjan jälkeisen tutkimuksen Queensin yliopistossa Belfastissa. Hänelle myönnettiin tutkimusta varten säätiöiden post doc -poolin apuraha.

Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia

Amrin kiinnostus suuntautuu Belfastin kaupunkiin, koska se tarjoaa ainutlaatuisen ja toistaiseksi tuntemattoman alustan hänen tutkimusaiheelleen. Häntä kiehtoo erityisesti alueet tiettyjen infrastruktuurien ympärillä kuten Belfastin muuri, joka pystytettiin Pohjois-Irlannin 30-vuotisten levottomuuksien aikana ja sen jälkeen tarkoituksena erottaa katoliset ja protestanttiset naapurustot toisistaan.

Tilallisen analyysin lisäksi tutkimus tulee arvioimaan alueiden sosiaalisia ja ympäristöllisiä näkökulmia. Tutkimustulokset ovat tarkastelukelpoisia paitsi Belfastissa, myös muiden kaupungistuneiden ympäristöjen yhteyksissä, hän sanoo.

Amr ajattelee, että työskentely osana kansainvälistä ja monitieteellistä tiedeyhteisöä tulee olemaan hänen uralleen valtava harppaus, mutta ennen kaikkea hän uskoo, että sen myötä syntyy uusia yhteistyömahdollisuuksia Tampereella ja Belfastissa sijaitsevien yliopistojen välille.

– Me olemme osa kansainvälistä tutkijayhteisöä, joka kannustaa tutkimustulosten avoimeen julkaisuun, ja tämä on hieno mahdollisuus vaihtaa tietoja ja kokemuksia. Tämänkaltaiset yhteistyöt ovat korkeatasoisen tutkimuksen ja tuotosten tunnusmerkkejä. Olen varma, että kaikki osapuolet hyötyvät niistä, hän sanoo.

Tutkijatohtori Alia’a Amrille myönnettiin apuraha säätiöiden post doc -poolista syksyllä 2021. Hän aikoo tutkia Belfastin interstitiaalisuutta Queensin yliopistossa Pohjois-Irlannissa.