Apurahoista 43 myönnettiin taiteen ja kulttuurin eri aloille. Tieteeseen ja tutkimukseen jaettiin 11 apurahaa. Taiteiden puolella lukumääräisesti eniten apurahoja myönnettiin sävel- (18) ja kuvataiteisiin (10). Tieteenaloista humanistiset tieteet saivat eniten eli kolme apurahaa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahoja myönnettiin kaksi. Kulttuurituottaja AMK Emilia Porali ja Kiertävä kesäteatteri -työryhmä saivat 20 000 euron apurahan koko perheen kesäteatterihankkeen toteuttamiseen. Toisena kärkihankkeena myönnettiin Taide- ja kulttuuriosuuskunta Vasteelle 20 000 euroa osallistavan Luokse-hankkeen toteuttamiseen. Taidetta kaikille -apurahan, 20 000 euroa, saivat musiikkipedagogi AMK Annukka Nevalainen-Lius ja Kellopelin kvintetti konserttisarjan suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kokovuotisen työskentelyapurahan, 30 000 euroa, saivat tänä vuonna fil. maisteri Noora Kivikko maantieteen opetuksen kehittämistä käsittelevään väitöskirjatyöhön, maat. ja metsät. maisteri Jonna Pärssinen lannoituksen ja kasvualustakoostumuksen vaikutusta puutarhakarpalon satoon käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kuvataiteilija Marianne Siri taiteelliseen työskentelyyn. Rahasto myönsi myös useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Juhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista pianisti, musiikinopiskelija Aino Palkio sekä sirkusopiskelijoiden ryhmä Kajo Collective. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, kauppat. tohtori Suvi Konsti-Laakso. Juhlapuheen piti professori Hannu Rantanen.

Kaikki myönnetyt apurahat löydät täältä

H. G. Porthan -mitali professori Heikki Setälälle

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa luovutettiin Suomen Kulttuurirahaston myöntämä H. G. Porthan -mitali professori emeritus Heikki Setälälle, maanläheiselle tutkijalle, innostavalle opettajalle. 

Heikki Setälä väitteli maaperäekologian tohtoriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1990 ja siirtyi Helsingin yliopiston Lahden ympäristökampukselle vuonna 2001. Setälä on tutkijan urallaan keskittynyt erityisesti maaperän ravintoverkkojen tutkimiseen eri ekosysteemeissä eli esimerkiksi havumetsissä, niityillä ja maatalousjärjestelmissä. 

Lahti ja sen maaperä ovat tarjonneet tutkijalle kiinnostavan tutkimusympäristön mm. hulevesiratkaisujensa vuoksi. Hulevesi on sade- ja sulamisvettä, joka ei imeydy maaperään vaan valuu katujen, teiden ja kattojen pinnoilla. Lahdessa hulevesi pumpataan maanalaista tunnelia pitkin Hennalan suureen hulevesikosteikkojärjestelmään, joka on Setälän mukaan ”hulevesiparatiisi, jossa likainen hulevesi kokee tervehdyttävän transformaation”. Lahden mallia ja siihen liittyvää laajaa tutkimusta on hyödynnetty sittemmin hulevesiin liittyvässä maankäyttö- ja rakennuslaissa.

Heikki Setälä on kansainvälisesti erittäin verkostoitunut tutkija. Hänen tutkimushankkeitaan ovat rahoittaneet mm. Lahden kaupunki, Suomen Akatemia ja EU. Setälän ja hänen tutkimusryhmiensä laaja kansainvälinen yhteistyö kaupunkiekologian parissa on lisännyt globaalisti ymmärrystä kaupunkien viheralueiden kriittisestä merkityksestä. Setälän asiantuntemusta hyödynnettiin laajasti myös Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021-hakuprosessissa sekä teemavuoden aikana.   

Intohimoisen tutkimustyön rinnalla Heikki Setälä on pidetty ja innostava opettaja. Hän on myös aktiivinen luontoharrastaja, jonka asiantuntemusta on käytetty niin radion Luontoilloissa kuin television Ulos luontoon -ohjelmasarjassa. Heikki Setälällä on harvinainen taito mukauttaa sanomansa kuulijakunnan mukaan – toimittajille kansantajuisemmin kuin yliopisto-opiskelijoille, koululaisille konkreettisemmin kuin tutkijakollegoille.